Sipoossa ollaan vietetty rauhallista aikaa ja oltu pääasiassa vain kotosalla. Lenkit ovat pysyneet lyhyinä, toki metsälenkkejä ollaan tehty päiväsaikaan, kun pakkanen on ollut vähemmän kipakka.
Meillä oli jossain vaiheessa ongelmana saada koiraa tulemaan vapaaehtoisesti sisälle lenkiltä (kun ei ole taluttimessa) / takapihalta kun on päässyt sinne pissalla käymään. Koira on paljolti vain seissyt oven edessä ja tuijottanut tyhmänä kun ollaan pyydetty sisälle. Kovat pakkaset auttoivat tähän ongelmaan positiivisesti, koska jos ei tullut vapaaehtoisesti sisälle, se "unohdettiin" ulos ja laitettiin ovi kiinni ja mentiin piiloon, ettei ikkunasta koira näe ketään. Se huomaa menettäneen tilanteen hallinnan + alkaa tulemaan kylmä, ja on äkkiä paljon halukkaampi tulemaan sisälle. Ja kun tuli sisälle, sai palkan. Nyt tulee sisälle ihan pyydettäessä ja saa siitä palkan. En päästä sitä ulos ellei minulla ole namia kädessä... Mutta eiköhän siitäkin voida jossain vaiheessa luopua.
Malla sai myös ensimmäisen oikean luun tänne kotiin! En tiedä miksei olla aiemmin hankittu sille muita kuin noita nahkasta tehtyjä rullia, ja eipä tuo ihan hirveästi jaksanut herkkuluusta pinnan kaluamisen jälkeen innostua, mutta säästää hieman leluja ja huonekaluja kun sitä saa jyrsiä. Mua eräs asunnossa hengaileva mieshenkilö varoitteli siitä kuinka ne luut saavat koko asunnon haisemaan ja ties mitä - mut en minä ainakaan ole huomannut mitään sellaista. Onko minua huijattu(?)
Yksi hankinta minkä tässä olen tehnyt, oli
FURMINAATTORI. Ja voi hyvä tavaton miten paljon tuosta koirasta irtosi karvaa, vaikka mielestäni ei ole edes mikään kovin aktiivinen karvanlähtöaika. Semmoinen pieni vinkki kaikille laitosta harkitseville, että vastaava 'halppis' on varmasti yhtä hyvä ja maksaa vain 10e eläinkaupasta koska kyseessä on täsmälleen sama laite kuin aito furminaattori. Pidin meinaa molempia yhtäaikaa kädessä ja mitään eroa esm. kahvassa ei ollut :D
Ostettiin ihan toi S-koko, koska uskon riittävän meidän hauvalle semmonen. Ja helpompi noita pidempiäkin haituvia karstaa sillä.
Otsikossa mainitsin myös kaupunkireissun. Tehtiin viime lauantaina Mallan kanssa ihan tyttöjen kesken Itäkeskuksessa! Ensin ajoin Keravalle, josta N-junalla Helsinkiin. N-juna pysähtyy jokaisella maitolaiturilla Helsinki-Kerava -välillä, joten tilanteita ja ihmisvilinää tulee väistämättä maksimaalinen määrä! Tämä oli aika hyvä ratkaisu, koska harjoittelemista riitti että sain lopulta koiraa kontaktiin vaikka ihmisiä tuli, meni ja konduktöörikin käveli ohitse. Junassa matkustaminen meni ihan ilman ongelmia, mitä nyt koira halusi syliin ensialkuun, että näkisi paremmin ikkunasta ulos! Oli muuten kyseessä tällainen uusi vihreä, esteetön juna. Helpompi koirankin kanssa matkustaessa! (kuva lainattu netistä)
Junamatkasta selvittyämme pyörähdettiin Kaisaniemen puiston kulmilla pissalla (koira pissi, minä en) ja jatkettiin ihmismassojen sekaan rautatieasemalle. Aika läheltä ihmiset kulki, vaikka koira aika intona olikin ja selkeästi vähän 'out of control' välillä. Ne ei vissii sit vaa pahemmin välitä!( (kuva lainattu netistä))
Rautatieasemalla suunnattiinkin sitten metroon, jossa matkustettiin jo junaharjoittelun ansiosta ihan ansiokkaasti. "Jätä" tuli hyvin harjoiteltua, sillä jokaisen neidin hameenhelmaa ei ollut sopivaa haistella läheltä, saati lähteä seuraamaan, saatikka sedän kauppakassia!
Tosiaan; koetin pitää tilanteet mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman rauhallisina ja koiraa mahdollisimman paljon pitämään kontaktia. Jos koira alkoi 'kimpoilemaan' hihnassa, niin sitten menin itse alas koiran tasolle ja rauhoittelin sen, otin vähän kontaktia ja sitten jatkettiin matkaa. Sellaista katkonaista oli kulkumme maailmalla!
Samalla metodilla jatkettiin koko Itäkeskus läpi. Joku puolisen tuntia taidettiin viettää määränpäässä. Jonkin verran tuli ihmisiä kyselemään että saako silittää tai muuten koirasta juttelemaan. Kontaktin koiraan sallin jos koira oli rauhassa. Eipä se ketään pelännytkään, ja olisi mielellään kaikki moikannut! Seuraavalla kerralla otan gorillamiehen mukaani ja pidän kaikki kaukana. Opetellaan ja vahvistetaan sitä, että ei moikata ketään. ((kuva lainattu TAAS netistä))
Paluumatkalla opastettiin eräs nuori (noh, ikäiseni??) Itä-Suomesta kotoisin oleva pariskunta itiksestä lasipalatsin ratikkapysäkille ja sitten taas N-junalla kotiin. Junassa Malla melkein nukahti kuraiselle lattialle. Ja kotona päästiinkin pesulle, oli ne tassut sen verran mustat.
Opeteltiin Mallan kanssa lauantai-iltana uusi temppu, nimeltä "PUM". Kun osoitan koiraa sormella, ja sanon PUM, niin tavoiteasento on tämä: (tosin nykyään asento sisältää myös tassujen harpomista ja ties mitä pyörimistä tuon selälleen kääntymisen lisäksi)
 |
| PUM! |
Sunnuntaina paistoi niin kauniisti AURINKO, että ulkoilutin koiran kanssa myös kameraa. Tässä muutama ihan muokkaamaton kuva, toivottavasti onnistuin välittämään ulkoilulenkin riemua!
 |
| Pystykorva noutaja! |
 |
| Palautuksia luvassa ;) |
 |
| pupu |
 |
| Uljas jäljestäjä |
 |
| Näin me lennetään yli esteiden! |
 |
| Menikö pupu tästä? |
 |
| Mikä siellä? |
 |
| Kukkuuu, kuka siellä? |
