Kaksi kertaa ollaan nyt Molliskan kanssa päästy sorsakatselmukseen metsämiehen matkaan. Kummallakaan kerralla ei lintuja löytynyt edes näyttää asti, mutta kovasti olisivat äijät toistekin ottaneet mukaan, jos ei olisi tämä meidän kotiin päin lähtö ollut niin äkkiä. Harmi - alkuviikosta taas näytti ettei kukaan ole viemässä minnekkään! Syksyn kanalintujahtiin saatiin kyllä kutsu, vaan taitaa riippua tuosta isännästä miten me päästään osallistumaan.
Ensimmäisella kerralla mentiin minun isäni kanssa viinalammille kiertämään lammet ja tsekkaamaan katiskat. Meillä ei ole aikaisemmin koskaan noutajaa ollut, joten isälle 'noutajamainen toheltaminen' oli ihan uutta. Siinähän kävikin niin, isäntä nosti katiskan järvestä, mikä oli mallalle ihan WOOOHOOO! -juttu. No sitten kun isäntä heitti katiskan takasin järveen, niin koira meni perässä. Hätäpäissään isä sitten nosti katiskan takasin järvestä ettei koira tunge kinttuunsa sinne, nii mitäs tekee Malla? No Malla menee järveen valmiiksi oottamaan, että isäntä heittää sen katiskan hänelle .. saatiin tuo kuitenkin nollattua siten, että haettiin Nokkelammista katiska pois kokonaan, eikä sitä siis sitten heitettykään enään jorpakkoon. Naurua ja hauskuutta tuosta episodista kyllä riitti.
Toisella kertaa kierrettiin isosiskon appiukon kanssa joenvartta. Koira haravoisi eellä menemään, mutta ei ilmaissut yhtään minkäänlaista elämää penkalla. Järvellä pörräsi joku tavi, mutta oli liian kaukana tai jotakin, niin sitä ei ammuttu. Riistan sijaan siis taas paljon raitista ilmaa ja liikuntaa. Kummanki mettäreissun jälkeen olin ihan hiestä märkä, eikä tainnut koirakaan kuivana selvitä ;)
Eilen illalla sitten siirrettiin majapaikka siskon luota äidin luo, ja tänä aamuna käytiin Hepokönkään putouksella ottamassa muutama kuva. Hepikseltä sitten startatttiinkin auton nokka kohti Oulua ja nytpä me ollaanki sitte junassa.
Junailusta pari sanaa: kyllä se jonkinlainen eläinvaunu vois olola ihan kiva, tai edes sellainen osasto, missä saisi koiran kevythäkin rakennettua ja koiran sinne majaileen. Ison koiran paikka täällä olikin jo varattu, mutta hieman on hankala hallita hihnassa tempoilevaa, muiden koirien haukkumisesta villiintynyttä tollerineitiä. 5€ eläinmaksu ei mielestäni ole kuitenkaan liian suolainen pitkän matkan junissa. Pääsispä itsekin niin halvalla...
Ulkoasukin koki taas kolauksen. Leiskassa käytetyt kuvat tarttuivat kameraan Hepokönkään jylhissä maisemissa.
Huomenna ois se tollershow :O Ounou! Vähä alkaa jo jännittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti