Tokoavautuminen

Tässä olisi nelisen viikkoa tokoiltu taas niin että ihan itkettää! Valmennusryhmän koulutuksen jälkeen koiviksen tokotreeneissä tehtiin Suvin ohjauksessa seuraamista + perusasentoja oman tason mukaan (namittelin ja tehtiin ihan vauvakoirakkoseuraamista) ja ruutuakin vähän katsottiin. Namialustan kanssa ei oo mitää ongelmaa ja näyttöruutunakin liike toimi kivasti! Ko. treenistä nyt ei hirveästi voi kehua mitään muuta kuin onnistunutta yhteistyötä; juostiin, leikkittiin ja riehuttiin, eli kieli poskella pidettiin hauskaa! Lopussa oli jo hiki ja kädessä joku hermo kipuili kun Mallan hammas osui siihen peuhatessa mutta treenistä itsestään jäi tosi hyvä mieli :)

Seuraavalla viikolla 0-valmistautumisella (Mallan kanssa ei ole oikein jaksanut treenailla tuon valeraskaushormonimyrskyn takia..) oli kisanomainen treeni jossa otettiin pieni pätkä seuraamista, luoksetulo, jäävä maahanmeno ja hyppy. Malla oli vähän kujalla (vaihteeksi) mutta kyllä se sisäinen tokokoira sieltä hiljalleen taas tuntuu saavan tatsia tähän olevaisuuden tasoon... :)

Tämän viikon tokotreeneissä tehtii häiriötreeniä osin auringon paisteessa, osin vesisateeessa ja ukkosen pauhatessa. Lajitreenaus vaatii omistautumista :D Allekirjoittanut ei oikein jaksanut keskittyä ja tämä valitettavasti heijastui Mallan treeniinkin aika pahasti. Kovasti ollaan koetettu paikkamakuutakin treenata, mutta en vain ymmärrä miksi se paikallaan makaaminen (ja sen tarjoaminen!) onnistuu lähinnä kaikissa muissa tilanteissa kuin sitten varsinaisesti paikkamakuuharkkareissa?! Mutta kyllähän se jo oikeaa suuntaa alkoi näyttää, kun Malla tarjosi pään alas painamista yhdessä kohtaa (palkkasin välittömästi).
Muuten tehtiinkin sitte luoksetuloharkkaria lelukentän läpi (Malla toi matkalda dummyn..) ja seuraamista lelujen välitä pujotellen.. Se meni vähän paremmin kuin luoksetuloharkkari - sitten lopulta. Oli melkoista säheltämistä ja itselle jäi vähä huono fiilis ko. treenistä.

Seuraavat kaksi viikkoa ois vapaaharkkaria ja täytyy nyt miettiä että otetaanko miten 'tauon kannalta' tokojuttuja ja keskitytään puuhasteluun ihan allekirjoittaneen treenimotivaationkin kannalta.

Kolomen viikon agitreenien tiivistelmä

Anne-Maria Riihimäki on vetänyt meille kolme viimeisintä treenikertaa.

Käytännössä nämä treenit ovat olleet juuri sitä mitä ollaan aloittelevana koirakkona kaivattukin, eli esteosaamisen ja radanluvun perusharjoituksia.

Parilla viime kerralla ollaan otettu keppejä sellaisella harjotusvekottimella jossa kepit on kallellaan oikealle ja vasemmalle vuorokepein. Hienosti Malla on näistä harjotuksista selvinnyt kun on avustettu hihnan kanssa ja estetty siten väärä tapa, mutta pujottelu unohtuu samantien ilman vastusta ja koira kiertäisi koko kepit :) Treeniä treeniä, sitä tarvitaan! Kotiharjoituksiin olen keksinyt soveltaa suksisauvoja, mutta aika on ollut rajallinen näitä harjoituksia ajatellen.

Hyppyjä ja erilaisia ohjauksia on tullut myös tehtyä, uusimpina mm persjättö on kokeiltu :) Suurin ongelma taitaakin olla ohjaajan malttamattomuus ja lähden herkästi kaahottamaan koiran perässä pitkin kenttää, kun pitäisi vain malttaa keskittyä kunnollisiin ohjausksiin ja pitää rytmi, niin ei tulisi sitä kiirettä.

Oma haasteensa on tullut myös Mallan valeraskaudesta, kun koira haihattelee vähän omissa jutuissaan ja unohtuu mm. haistelemaan. Mutta osa tästä haistelusta perustuu jo ihan siihen , ettei koira jaksa niin montaa toistoa kuin ohjaaja kaipaa. Jospa se toistokestävyys tulisi osaamisen ja hormonitoiminnan normaalisoitumisen myötä (ja ehkä ohjaajan taitojen?).

Riika on myös aikonut meille muutamat treenit vetää, mikä on ihan super juttu!

Tollerileirillä ihmisten jalanjäljissä!

Osallistuimme jokavuotiseen tollerifestivaaliin eli tollerileiriin vähän tavallisuudesta poiketen majoittumalla varsinaisen leirikeskuksen ulkopuolella vuokraamassamme Villa Valossa. Mökki oli tosi kiva puitteiltaan ainakin nettisivujen ja varustelistauksen mukaan, mutta puutteitakin oli mm. siivouksen ja siisteyden suhteen.. Mutta hyvin me sinne mahduttiin, seikkailussa mukana oli Nupun perhe yhtenä lisävahvistuksenaan vieras Australiasta sekä Jamin lauma meidän lisäksemme :) Itse tollerileiri jäi vähän "kokematta" koulutuksia lukuunottamatta tuon kaukaisuudensa (leirikeskukselle n. 4km) takia, mutta mukava iltaohjelma muodoistuikin sitten syömisestä ja saunomisesta sekä paljussa pulikoinnista (veden esansseista huolimatta..yäk!) :)

Leirin ohessa järjestettävistä koulutuksissa olin valinnut minulle ja Mallalle jotain täysin uutta ja ennen kokematonta, eli PK -jäljestystä. Ohjaajina toimivat Nina Wallenius sekä Tuija Timonen, molemmilla kokemusta monenlaisesta jäljestämismuodosta mm. PK ja pelastuskoirapuolella.

Kurssi startattiin heti perjantaina, ei teoriaosuudella vain ihan käytännön harjoituksella; koirat saivat vuorollaan suorittaa tasonsa mukaisen esineruutuharjoituksen. Malla oli..hmm.. erittäin oma itsensä mitä tulee 10h työpäivän ja 2,5h automatkan jälkeiseen viretilaan, eli eihän se nyt ihan täysillä töitä tehnyt. Mutta mahtavaa nenätyöskentelyä neitokoira esitti alkurevittelyjen (lue: juosten muutaman kerran koko peltoalueen ympäri vailla huolta huomisesta..) jälkeen ja motivoidun esinekasan sijaan jostain löytyi lompakko :) Monikaan esineistä ei palautunut käteen asti koska ohjaajan (eli minun) takanani seurasi ihmismassa ja koira sitten tiputti esineen muutaman metrin päässä. Mutta ei tämä mittään, mukava oli kuulla kehuja koiran tosi luontevasta nenänkäytöstä silmillä etsimisen sijaan (monella kanssatreenaajalla oli ongelmia juurikin katseella etsimisen kanssa). Summa summarun: koira ei oikein keskittynyt annettuihin tehtäviin vaan otti häiriötä alueelle piilotetuista muista esineistä ja niiden hajuista ja toi sitten niitä - mutta kaikki esineet oli ihan kotiinpäin :)

Lauantaina aamulla suunnattiin leirikeskukselle josta sitten ajeltiin autoletkana ekalle käytännön harjoituspaikalle. Ensimmäisenä tehtiin koirakon tason mukaiset jäljet, eli meille tuli ihan aloittelijan harjoitusjälki: tein itse jäljen joka oli n. 20 metriä pitkä suora jälki jonka jokaiselle askelmalle tiputin yhden naturalmenu -palan. Kun jälkien kanssa oltiin valmiita, sain luvan hakea koiran autosta. Ajattelin assosioida Mallalle valjaat jälkipuuhiia varten, joten puin koiralle samat valjaat jotka sillä oli Mejä kurssilla jokunen aika takaperin. Malla taisi hiffata ajatukseni, koska haisteli metsäänpäin ihan kuin tietäen että siellä joku on kulkenut ja pitkin leiriä sainkin huomata miten se ilmaisi metsään tehtyjä jälkiä aina sitä mukaa kuin niiden ohi kuljettiin. On se niin tarkka nenä.. Mutta tosiaan, punanenä kytkettiin jälkiliinaan ja lähdettiin ajamaan jälkeä vähän kuin Mejässä. Tuija taisi olla ekalla jäljellä mukana ja kertoi koiran tehneen tarkkaa työskentelyä. Yllättäen, jos koko päivänä ei ole saanut ruokaa ja sitten joka askelmalta löytyi natural menua! Jälkien ajon jälkeen käytiin mökillä syömässä erittäin hyvää grilliruokaa salaatteineen kaikkineen ja palattiin harjoituspaikalle. Tuija ja Nina olivat sitä mieltä, että Mallalle voidaan tehdä n. 40 metriä pitkä jälki ja että muuttuvana tekijänä olisi nyt myös ihminen, eli joku toinen sai tehdä meille jäljen  ja minä tein toiselle aloittelijakoiralle toisen jäljen.

Jälkiä tehtäessä aloittevalle koiralle oli tärkeää muistaa että tärkeitä muuttujia on jäljen pituus ja ikä sekä häiriöt, eikä näitä asioita pidä lisätä tai vaikeuttaa kuin yhtä kerrallaan että koiralla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä annetusta tehtävästä :) Mallan toinen jälki olikin n. 15minuuttia vanha, kun lähdimme sitä ajamaan ja tällä kertaa jälkeä seurasi Nina. Koko matkan sain kuulla tosi paljon kehuja koiran jälkitarkkuudesta (se haisteli todella tunnollisesti jokaisen jalanjäljen) ja nenän taitavasta käytöstä ylipäätään. Pakko kyllä myöntää etten ole nähnyt Mallan tekevän mitään hommaa vastaavalla tunnollisuudella ja keskittymisellä! Wallenius myös mainitsi pariinkin otteeseen että Mallan työskentelytapa sopisi todella hyvin erikoisjäljelle. Ja että kyseistä lajia harrastava koettaa opettaa koiralleen vastaavaa työskentelytapaa mikä tulee tuolta tosiaan harjoittelematta! Voin olla siis hyvin ylpeä pikku mussukasta :D

Illalla treenien jälkeen oli vuorossa taas syömistä ja saunomista :) Kävipä isäntäväki myös uimasilla järvessä :D

Väsyneet jäljestäjät (C) Elina Clark

Sunnuntaina kerettiin tehdä vielä yhdet jäljet. Mallan jälki oli taasen noin 40 metriä pitkä mutta oli tällä kertaa hieman kaareva, sen teki mies ja nameja oli tällä kertaa vain joka 3 askeleella, jälki oli n. puoli tuntia vanha. Jäljen ajo onnistui muuten ihan kivasti, mutta Malla palaili välillä taaksepäin tarkistelemaan josko nameja olisi jäänyt välistä.

Summa summarum vielä jäljestyksestä: koiralla ja mulla oli kivaa, saatiin uusia hyviä kokemuksia ja lajin jatkamista suositeltiin ehdottomasti! Mutta täytyy nyt miettiä miten järjestää ajankäyttö treenejä ajatellen. Olin kyllä jo yhteydessä paikalliseen yhdistykseen, mutta heillä treenit on pääasiassa nurmijärvellä, mutta.. täytyy ehdottomasti harkita! Olishan mulla muutenkin tarkoitus tuon kanssa joku päivä suorittaa se BH koe. :)

Hiljaistako?

Elämä on. Kauheeta ku tässä taas tajusin että pari viikkoa ollaan taidettu elää blogipimennossa ja mulla on taas hyvä syy muutamaan massapostaukseen! Ollaanhan kuitenkin mm tollerileireilty himoksella, agsailtu, tokoiltu ja eilen saatiin toimia häiriökoirakkona! Hormonihirviöinti alkaa taas vähän helpottaa ja mulla alkaa taas olemaan jonkinsortin treenattava..
Tällaiseen "BY THE WAY" postaukseen voikin pistää yhden viimepäivinä vaivanneen mietteen: viiäkkö tuo kirppu Voittajaan vai ei.. Lähinnä experienceä hakeakseni, ja sillon meillä vois olla myös jo turkkia! Kajaanin Tamminäyttelykin sopisi näihin kuvioihin... Kesälle on turhaa miettiä missimittelöitä kun karvaa on enää vain koristeeksi (housut, häntä ja kaula) ja jos sitäkään tuskin kohta..

Koiviksen valmennusryhmä part I

Lyhyestä virsi kaunis.

Hain Mallan kanssa Koivukylän koiraharrastajien TOKO-valmennusryhmään ja päästinkin sinne. Nyt ehkä vähän harmittaa, sillä koiran treeni-into on tipotiessään ja keskittyminen 0. Tai no siis kyllä se yksinkertaisia asioita pystyy harjoittelemaan tosi hyvin mutta ei ole juuri nyt siinä "kondiksessa" että kisanomaiset sujuisi.

Sunnuntaina nyt kuitenkin oli eka valmennusryhmän kerta, ohjaajana Angelica Leiman ja teemana tehtiin tasokatsaus eli mikäpä muukaan kuin kisanomaisesti ALO -luokan liikkeet. Taaskaan allekirjoittaneen viretila ei ollut paras mahdollinen. Vettä satoi, väsytti, melkein jätin menemättä ja radio laulo "pitkä kuuma kesä.." No, eniway paikalle päästiin ja hyvä niin.

Paikkamakuu tehtiin kisamaisesti 2min. Ensin koira ei meinannut jäädä paikalle (lähti samantien kun otin askeleen eteenpäin). Nooh, paikalle palautus ja lyhyellä matkalla paikkamakuu. Malla rauhoittui paikalle ihan kivasti ja tämän jälkeen meillä ei ollut mitään ongelmaa ja kestettiin loppuun asti. Kehuin koiraa kuiskaillen, niinkuin Korri neuvoi tekemään. Luultavasti se toi koiraan vähän luottamusta liikettä tehtäessä. Nousi hyvin perusasentoon, no problemos!

Muuten meidän kisanomaiset meni ihan penkin alle. Seuraamista en tehnyt ollenkaaan ilman talutinta koska koira ei taluttimessakaan seurannut at all. NOOH. ei siitä sen enempää. Hyppy meni kivasti ja oikeastaan ainoa toimiva liike...mm. jäävien seuraaminen oli hyvä, jopa niin hyvä että ei mennyt maahan käskystä vaan pysyi kintereillä. HUOH.

Toisinsanoen keskittymiskyky ei riitä kuin lyhyisiin pyrähdyksiin.

Myöhemmin saadussa palautteessa Malla sai melkein jopa kunniamaininnan perusasennoistaan :D mutta eipä se kauas riitä jos se on ainoa hyvä juttu, mutta siitä kai se lähtee.

Sain tässä myös jälkikäteen muistutuksen vähän hellittää treeneissä hormonihuuruisen kanssa, etten tee treenatessa vain enempää hallaa jo opituille asioille.

Parit tokot ja agit - syteen ja saveen

Tiistaina oli päätöstunti Korrin Riitan kurssilla. Paljon ehdittiin tehdä.

Aloitettiin kisanomaisilla liikkeillä (2 liikettä) jotka eivät menneeet sitten loppujen lopuksi kovin hyvin.

Luoksetulon jälkeen Malla vapautti itsensä liiallisista kehuista ja päätyi lopulta Tuusulanjärven rantaan venelaiturille (ei ole tottunut veteenmenijä laiturilta joten ei sitten hypännyt veteen) ja jäävä seisominen meni jääväksi maahanmenoksi liioista kierroksista ja liian vähistä virittelyistä johtuen. Paikkamakuu tehtiin yksittäiskäskytyksellä häirittynä ja se meni hyvin kun välimatkaa oli riittävän vähän. Ruutu meni hyvin, eli koira haki paikan siihen mihin halusin. Hyppy meni muuten hyvin, mutta pidemmältä matkalta koira keksi juosta esteen vierestä ja mennä seisomaan sen taakse..heh. (silloin ei naurattanut) 

Keskiviikkona naksuteltiin Hanniksen ohjauksessa. Melko tollo päivä kun muita ei ollut treeneissä ja hyvin kerettiin tehdä juttuja.  Aloitettiin pakitusharjoituksella, jossa koira pakittaa ohjaajan edessä (ohjaaja palkkaa aina parin askeleen välein) ja harjoituksessa kierrettiin ruutu ympäri. Mallasta tämä oli hauska harjoitus, kun sai paljon palkkaa! Sen jälkeen opeteltiin kosketusalustaa, jossa tavoitteena oli että koira menee alustalle ja läppäsee sitä tassulla. Malla hiffasi tämänkin hyvin nopeasti. Tosi jännä, miten noin adhd ja välillä keskittymiskyvyttömyyttä demonstroiva koira keksii tollaset jutut tosi nopeasti! Ilmeisesti vinkki siitä että valeraskauskaudella kannattaa naksutella pikkujuttuja joista vois helposti sitten rakennella vaikeampiakin kokonaisuuksia! 

Mitä tohon valeraskauteen tulee, niin Malla on tällä hetkellä melkoisen haastava treenikaveri, ja vaatii perus tokoliikkeisiinkin paljon helpotusta ja apuja että niistä selviää. Esm runsas namitus jne. Toisaalta nyt on hyvä sitten kerrata ja vahvistaa perusasioita kuten perusasentoa ja paikalla makaamista sekä istumista jne..

Vaatii vain melkoisen paljon itseltä motivaatiota treenailla tuon höyryerkin kanssa. Hirveästi kierroksia ja protestia! Mutta omaa "jaksamista" helpottaa tieto, että tämä on ohimenevää..

Torstaina ja perjantaina olikin sitten agiliitoa. 

Torstaina A-ryhmän treenit joiden ohjaajan nimeä en kuollaksenikaan muista, mutta nyt opeteltiin varmasti aloittelijalle hyviä juttuja kuten esteitä! Jes, eli nyt käytiin läpi hyppy, putki ja puomin alastuloa kosketusalustalla. Oli tosi jees treenit meillä! Malla sai kehuja kuinka on kuuliainen koira ja intoa tehdä, nopeuttakin ihan rahtusen ;)

Perjantaina treenailtiin Purinalla, kiitos Riikan <3 Läpi käytiin valssit molemmin puolin sekä yksinkertasia este & ohjausharjotuksia joita nyt voidaan treenailla itsenäisestikin kun tiietään mitä ollaan tekemässä. ainakin tunnen itseni ja osaan arvioida treenitarpeitani, koska olin harvinaisen samaa mieltä riikan kanssa siitä kuinka MINÄ tarvitsen enemmän aikaa ja treeniä - kun minä osaan, niin Malla oppii tosi nopeasti perässä. Samalla nähtiin ihanaista Varroa, joka näytti isännällekin vähän agilityn mallia. Antti oli mukana ja autteli palkkauksen kanssa :) Mies toimi myös valokuvaaajana, joten tekstin lopuksi pari hauskaa kuvaa agsatreeneistä.

Kuvien copyright : Antti Huovinen

Huomatkaa kuinka kauniilla korkkiruuvilla allekirjoittaneen jalat on ... ihmekös tässä että vähän treenin jälkeen pisteli tutusti nilkkaa.. Eli koiran lämmittelyn lisäksi pitää myös omat raajat muistaa lämmitellä HYVIN!