sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Marraskuu..agsaa ja rättisulkeisia

Ei ole tehty taas mitään ihmeempiä. Vähän tokojuttuja pienissä määrin mutta pääasiassa "oltu vain".

Tokotreenit jäi keskiviikolta väliin, kun mulla nousi kuume :( Melkoisen vaivaista ollut tämä elo allekirjoittaneella!

Mallan on siis viettänyt tavallista kotikoiran arkea, ilman mitään ongelmia. Tämmönen normi koiranelämä on varmasti ihan jees melko hektisen ja treenirikkaan kesän jäljiltä! Selkeästi tähän hetkeen (aika ennen juoksujen alkua) sopii juuri tämmöinen vähän harvemmanpuoleinen treenitaht ja pakko myöntää että en itsekkään valita kun ei tarvitse ihan kokoajan mennä viipottaa ;) Että joo; vaikka tolleri aktiivinen rotu onkin ja kuuluu treenikentille, niin kyllä sille välillä tämmönen rauhallisempikin meno passaa eikä oo ihan katastrofi vaikkei joka päivä tai ees joka viikko tehdä pahemmin mitään erikoista! Toki, nuorella koiralla voisi sanoa olevan enemmän "elämän nälkää" ja sen takia vaatii vähän enemmän viriketoimintaa kuin tämmönen "aikuinen" mitä mun kaksivuotias alkaa valitettavasti hiljalleen olla.


alkaa olla iso tyttö jo! Turkikas myös (18.11.2012)
Agsatreeneissä piipahdettiin kun mun kunto vielä antoi myöten eikä jalatkaan kipuilleet ja se oli aika hienoa menoa se! Tehtiin ratatreeniä ja vaikka Malla ei osaa kontakteille pysähtymistä vielä kunnolla, niin kokeiltiin kuitenkin jo kontakteja vähän ottaa kosketusalustan kanssa. Pysähtyminen oli vielä toki vähän hankalaa ja se pylly saattoi jatkaa matkaa vaikka etupää jämähti puomin alaosaan nätisti :D Persjättöä opeteltiin yhteen ohjaukseen. Olipa hankala kun on koettanut opetella vääntämään niitä valsseja joka väliin! Voisin koettaa jossain kohtaa vähän hahmotella sitä rataa (ellen saa sitä meidän ohjaajalta) mitä mentiin. Koska oli niin huigeeta mennä melkolailla kokonaista rataa jossa oli 15 estettä :)

Nii ja KEPIT! Keppejä meillä oli vain 6 ohjureineen mutta niitäkin tehtiin jo vähän ratatreenissä ja Malla oli upea! täysipitkällä se ei niitä ohjureita oikein sietänyt mutta kyllä ton kuus meni kun autto ja 'jarrutteli' omalla liikkeellä :) oli tosi hauskaa saada ratapätkään yhdistettyä myös kepit + lähestymiskulma oli hieman haastava ja silti saatiin menemään nappiiin (ei nyt ehkä ihan ekalla yrittämällä, mutta kuitenkin). Mut kyllä tosta huomasi että aika ei vielä ole ihan kypsä niitä oikeasti ottamaan sen enempää ratapätkiin mukaan mutta hiljalleen...hiljalleen..kun opitaan noihin ohjureihin ja opitaan tulemaan keppeihin eri kulmista! Nyt oli kuitenkin vasta kolmas kerta noiden ohjureiden kanssa.

Rättisulkeisia

Rättisulkeisiakin on vähän päästy pitämään ja yllä olevassa kuvassa komeilee lopputulos! Olenhan kauan aikaa haaveillut siitä Hurtan vaaleanpunaisesta heijastinliivistä ja sadetakista mutta jospa nyt saatais hullutus helpottamaan kun väkersin lasten heijastinliivistä Mallalle sopivan pukineen. Suojaa vähän sateelta + tuo näkyvyyttä eikä häiritse koiraa :)

Käytännössä tuo oli aika helppo tehdä itse;

1. Olkapäiden kohdalta saksilla saumojen kohdalta poikki
2. niskan kohdalta piti suurentaa kaula-aukkoa
3. sommitella edestä menevä kaistale koiran mittojen mukaan. siihen vielä laitoin tollasen leveän kaistaleen heijastinkangasta, joten nyt pitäs näkyä aika hyvin edestä ja sivuitse! vielä kun keksisi miten tuon takapään saisi heijastettua ilman että koiraa haittaa.. ei varmaan mitenkään.

4. Mahan alitse tein alunperin pitkähkön vatsakappaleen mutta loppujen lopuksi joku 5cm kangasta ja noi valmiina olleet kuminauhan pätkät riitti ihan hyvin että sai kokonaisuuden istumaan hyvin.
5.Vanhasta purkautumaan päin olleesta liivistä otin pikalukon tuohon ja saatiinkin se heti käyttöön!

Harmittavasti tuo kangas ei ole mitään ribbstop-kangasta, joten joitain kohtia vahvistin nurjalta puolen vielä jesarilla ettei lähtisi enempiä purkautumaan :)

Koska osa tarvikkeista mulla oli valmiina, tuli varsinaisiksi kuluiksi vain tuo liivi joka motonetistä ostettuna maksoi huikeat 4e!

Mallalle on kyllä kiva tehdä vaatteita kun se on niin helppo muotinukke jonka päälle tehdä sovituksia ja sommitella kangaskappaleita toisiinsa. Hirveästihän ei kehtaa noiden hakaneulojen kanssa säätää mutta jesari toimii siinä tapauksessa ihan riittävän hyvin ;) Sovitettaessa Maltsi seisoo yleensä tympääntyneenä paikallaan ja saa sitten aina kiitokseksi koirankeksin tms . mutta valitettavasti palkka ei riitä motivoimaan tässä touhussa kovinkaan paljoa :D

Leveä heijastinkaistale edessä ei jää niin helposti karvojen peittoon kuin vanhan mallinen ohuempi.

Malli-hommissa t. malla (oi voi että kun tympässeee)

maanantai 12. marraskuuta 2012

Ihmisen jäljellä..

Tässä on taas pari viikkoa hurahtanut ihan kirjoittelematta. Agility on ollut saman verran tauolla, koska Mallan ohjaajalla ja tämän blogin kirjoittajalla on valitettavasti fysiikka pettänyt sen verran, että juosta ei oikein voi ja kävellen ei kerkiä! 


Toissaviikolla Malla oli perjantai-lauantai välisen yön hoidossa Nuppu -siskonsa luona :) Juhlista isäntäväki sai tasaisesti päivitystä kuvien kera ja ilmeisesti kaikki oli mennyt meidän kullanmurun kanssa varsin hyvin! Suurin kulttuurishokki taisi karvakorvalle olla nukkumisjärjestelyt, sillä Elli ei ollut aivan mielissään puolet sängystä valtaavasta yökyläilijästä joka tottuneesti vetää poikittain selälleen kun unille käy.. Joskus taas käpertyy tyynylle nukkumaan. Olivatpa tytöt päässeet koirametsäänkin visiitille joten luultavasti ilta on ollut melko rauhallinen. Malla osaa tätänykyjään melko helposti rauhoittua uusiinkin kyläpaikkoihin.

Malla pääsi taas pitkästä aikaa tekemään ihmisjälkeä Porvoossa! Nyt treenailtiin tasaisella nurmikentällä, suoraa linjaa. Koska tätä ei oltu tehty hetkeen niin teimme jäljen jossa oli alussa joka askelmalla yksi nami ja sen jälkeen muutaman askeleen välein... tämä taisi olla vähän turha steppi joka aiheutti vain jäljellä palaamista (kun namit harveni, koira palasi takaisin tarkistamaan "etteihän nyt vaan jäänyt mitään syömättä!" mikä ei ole kovin ihanteellista ko. lajin parissa. Kertoo myös toki vähän tuon jälkiorjentoinnista, kun jokaisen askeleen kävi kuitenkin haistelemassa :) Jäljen lopussa olikin herkkukasa. Alla videoitu pätkä jossa minun ja Eerikan järkeilyä jäljellä... en jaksanut editoida pois :D 

Oman jäljen jälkeen Malla sai lähteä 'karuun' ja Jami etsi meidän selvittäen silmukan jonka kulkureittimme jäljelle ja sen jälkeen muodostui. Hieno Jami! Osasi myös jäädä kohtuullisen kauas vaikka kyseessä olikin tuttuakin tutumpi sisko koira :)

Ennen Mallan jälkeä sain itse kadota metsikköön, josta Niki vauhdikkaan suorituksen jälkeen pölähti luokseni :) 

Siellä sipoolainen kurvaa päätä pahkaa metsään!
...ja vain minuutteja myöhemmin Niki löysi kohteen :) Matkalle jättämäni esine ei sattunut matkalle, mutta onneksi Janne ilmaisi sen tosi hyvin ;) 
Tiimi <3