Perjantain tokoilut ja vähän vaakkuiluakin

Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää tylsää jupinaa perjantaisista tokotreeneistä!


Perjantaina kävin kuunteluoppilaana tollereiden toko-sm-joukkueen treeneissä, jossa kouluttajana toimi TOKO-valmennusrenkaan kouluttaja Pia Miettinen. Treeneissä oli kolme koiraa, joista 2 AVO ja 1 EVL -koirakko. Kovin paljoa en osaa kirjallisesti purkaa tätä koulutuksen antia, mutta hyviä juttuja sain taas ihan pelkästään kuuntelemalla irti ja ne nyt laitetaan muhimaan jonnekin aromipesään ja odottelemaan meidän Avoimen luokan kisoja.. tietty pikkujuttuja voi hioa ja treenailla muutenvaan, mutta kolmen viikon päästä ois ekat kisat ja paineet kasvaa.. Pakka vain pitäisi saada pysymään kasassa!


Koulutuksen ajan Malla odotteli mulla autossa ja kun koirakot poistuivat kentältä, menin koiran kanssa kentälle. Pienen purkamisen jälkeen aloitimme paikkamakuulla, jonka pidin tarkoituksena varsin lyhyenä koska halusin koiralle onnistuneen suorituksen  vieraasta paikasta ja suht korkeasta vireestä huolimatta. Paikkamakuu meni hyvin, pienestä levottomuudesta palasin koiran vierelle, toistin käskyn ja kävelin takaisin n. 10m päähän.


Paikkamakuun ajan purkissa odotteli lihapulla, jollekka koiran vapautin suorilta. (kisoissa voin sitten kytkeä koiran ennen vapauttamista, joten ihan sama mulle että ryntääkö se sinne purkille reeneissä itsekseen vapautuksen jälkeen niin kauan kun tekee sen vasta liikkeen loppuun luvan saatuaan.) Pieni riski siinä tietenkin on, että keksii vapauttaa itse itsensä, joten totakin mun pitää vähän miettiä. Tätä samaa toimintoahan ei voi käyttää sitten muiden liikkeiden kanssa, jos tarkoitus on että koira hihnatta pysyy vierellä aina liikkeiden välissä.


Paikkamakuun jälkeen suoritettiin liikkeenomaiseseti seuraamista ja jäävät. Hitto että se seisominen liikkeestä on vaikeata kun sen on ottanut jäävän maahanmenon jälkeen. ARGH! Hätävarana kehitän vinkiksi sellaisen mulkkauksen, josta koira tajuaa jäädä seisomaan, vähentäkööt vaan pisteitä vartaloavusta.. mutta sillä se ainakin treeneissä toimii.


Hienosti Malla patosi liikkeiden välillä lihapullapurkille pääsyään, ja otti kivasti kehut vastaan mutta odotteli käskystä vierellä ja seurasi tosi nätisti lopuksi purkille! Eikä siis ottanut mitään vinoiluja tms purkille päin. JES :) *työvoitto*


Sitten otimme vähän seuraamista häiriössä, kun Rauha treenaili toisella laidalla peltoa. Tästä megahäiriöt, ja karkasikin perkule :( 
***


Toko-osion jälkeen Hannis toi vaakun, joka piilotettiin metsään (motivoitu nouto). jostain syystä Vaakku löytyi kyllä nopeasti mutta koira selkeästi etsi vielä jotain. Mietinkin, että olisko etsinyt dameja, jotka olisivat mieluisampia kanniskeltavia? Noh, sitten kun koira lopulta lintuun tarttui, niin se palautui suht nopeata kyytiä suoraa mulle :) Damien haku selittyneisi sillä, että Antsa on treenannut hieman ahkerammin juurikin hakua ja noutoa metsässä dameilla. 


Noh, toisella yrityksellä puuhasin jotakin mallan kanssa sillä välin kun hannis heitti linnun takaisin metsään. Malla haki ja varmasti bongasi linnun, mutta ei millään olisi halunnut tuoda sitä. Hanniksen kehoittaessa koiraa se lintu lopulta hakemaan, lintu nousimutta jäi melko pian matkasta ja koira tarjosi kaikkea muuta toimintaa kuin noutoa :( Noh, minä vain seisoin paikalla ja odotin että koira lopulta tarttui lintuun ja kiikutti sen minulle. Palautus oli käytännössä pudotus metrin päähän minun eteen. 


Nää oli ekoja sulan vaakun treenejä, joten olettaisin että damitreenit + outo löytkö kuollut eläin aiheutti nyt vähän hämmennystä pienessä tollerinpoikasessa. Täytyypi siis saada tähänkin lisää treeniä ja pian! (eli hei, te jotka niitä kuolleita pulmusia taas tilailette, vinkatkaapa sopivista myyjistä taas meikäläisellekin niin laitetaan asia etenemään).

Hyvää Koiranpäivää!

Koiranpäivälle sattui koiranilma mutta niin me vain Mallan kanssa uhmattiin sääoloja ja käytiin reippaasti lenkillä. Moni muukin lenkkeili samaan aikaan, ja huomasin että kun näköpiirissä oli kolme koirakkoa eri puolilla -> Malla oli ihan hiljaa ja nätisti hihnassa. Kun myöhemmin tuli vastaan yksi (tuttu) koirakko, Malla ei sietänyt tuijottamista ja alkoi rähjäämään. Koska koirakko oli tuttu ja paikka turvallinen, päästin Mallan hihnan irti ihan vain nähdäkseni mitä tapahtuu. Malla kimpoi koirakaverin luo suurinpiirtein samantien selälleen makaamaan ja matelemaan. Ei siis pelännyt tms että olisi jäänyt luokseni tai pysytellyt kauempana. Noh, nyt on tuokin nähty eikä tartte enään miettiä sitä.

Lauantain ihanaa säätä fiilistellen Mallan ja Rauhan kanssa

Malla ei tänään saanut mitään extrakivaa koiranpäivän kunniaksi, mutta itse kävin ilmaisella Tommy Wirénin luennolla. Luentohan sisälsi ihan perusasioita, mutta kuten hän itsekin täsmensi, niin perusasioiden harjoittelulla ja opiskelulla päästään jo pitkälle oli harrastetaso mikä tahansa. Kirjaa en ostanut mutta voihan se olla että sen voisi jostain saada lainaksi ;)

Tänään sain myös mailia että päästään varasijalta Korrin Riitan nuorten koirien tokokurssille! Ryhmässä siis kisavalmiit/kisaamaan aikovat, joten luultavasti taso on sopiva (ottaen huomioon että kohta on jo koe!) meille. Kurssi alkaa siis jo ensi viikolla, joten mielenkiinnolla odotellaan ja saadaan sopivasti viimeistelytreeniä!

Voisi siis sanoa että Koiranpäivän kunniaksi toteutin pyrkimystäni tarjota koiralleni mahdollisimman "pätevää" koulutusta ja tukea arjen haasteisiin näillä luennoille ja kursseille osallistumalla! ;)  

Koirakaverijuttuja

Viime viikon sunnuntaina otettiin nokka kohti Espoota ja suunnattiin kimppakyydillä Catille.

Malla pääsi metsälenkille Taika-mummon, Jami & Metka -veljen sekä Soma -serkkutytön kanssa :) 

Ohessa muutama photo, joidenka oikeudet Eerika Korhonen omistaa :) 

Kurainen rapainen myrkyrinsessa 

Koko poppoo (Metka mutruhuuli)

Huiskahäntiä leikittää

Metka, Jami & Malla

Metka on oikea rakkauspakkaus-pusukone kun sille päälle sattuu

Oli hieno päivä ja ihania koiria :) 

Tämä viikonloppu onkin mennyt eri mallilla, sillä perjantaina meille saapui Rauha. Ja tosiaankin, kun Rauha tuli taloon niin täällä on ollu tosi rauhallista. Emäntä piti pikkuneidille hyvin jöötä ja tästä ei aiheutunut kummemmin mitään kohtauksia, vaikka Malla olikin varsin äimänä.

Tuosta välistä heräsin tänään :D 

Rauhan saapuminen tarkoitti käytännössä mukavia metsälenkkejä lähimetsään ja isännälle vähän ahtaampia öitä, koska kaikki talon naiset halusivat saman herran kainaloon! Tuossa kun Hannis soitteli, että Rauhaa tullaan hakemaan, niin rouvakoira hyppäsi ja käpertyi oikein Antsan viereen sohvalle (vaikka sohvalla olisi ollut muutenkin hyvin tilaa). Hetken aikaa sitä erehtyi leikittelemään ajatuksella toisesta tollerista (vaikka jokseenkin epäilen, että voisko se oikeesti olla kahden kanssa noin helppoa).

jos totta puhutaan, niin kyllä vähäsen harmittaa että Rauha lähti jo nyt kotiin ;) ehkä se tulee vielä toistekin kyläilemään!

Nuorta kauneutta Kouvolassa

Malla kävi Kouvolassa, tarkemmin Inkeroisissa. ryhmänäyttelyssä näyttäytymässä Kirsi Niemiselle.
Nuorten luokassa oli 3 narttua (tollereita kaikenkaikkiaan 14!) ja Malla arvosteltiin NUO ERI NUK 1:ksi!

Malla taisi olla luokkansa voittaneista ainoa jolle ei SA:ta tullut, mutta sitäpä me ei jäädä harmittelemaan, kun koira on vielä ihan junnu!

Mut arvosteluhan se kaikkia kiinnostaa! Kirsi Niemi siis arvioi Mallaa näillä sanoin:

Erinomaista tyyppiä oleva narttu jolla on feminiininen pää ja hyvät korvat. Hyvä kaula, rintakehän syvyys ja runko, hieman pitkä lanne. Luisu lantio, hyvä raajaluusto. Oikea väritys ja hyvä karvapeite.

Liikkuu yhdensuuntaisesti, esiintyy hyvin.

Jännitystä päivääni lisäsi myös käyttöluokka, jossa ainoana koirana esiintyi Rauha. Jos nenätyöskentelyä ei lasketa, niin Rauha esiintyi kyllä tosi nätisti ja suht "itsenäisesti" (mitä minä nyt siellä hihnan päässä roikuin) ollen käyttöluokan paras ja saaden laatuluokitukseksi EH. Karvassa oli tuomarin mielestä parantamisen varaa.

Sopuli sikaa antaa kevythäkissäkin.

Aurinko paistoi ja sää oli hyvä. Koirat käyttäytyivät tosi hienosti ja varmasti osaltaan keliolosuhteet paransi hommaan keskittymistä. Mallaa esittäessä osasin olla rennompi kuin aikoihin, Rauhaa esittäessä vähän jännitti sitten enemmän mutta koirapa ei siitä paljoa välittänyt. Veikkaanpa tuon karvanlähdön vuoksi että tämä näyttely jäi kesän viimeiseksi. Jos ja kun tuo neito juoksee seuraavan kerran joskus joulukuussa ja jos ja kun kasvattaa turkkia siihen mennessä, niin ehkä vois miettiä jotain Voittajaa ... Tamminäyttelykin houkuttelisi kovasti! Imuroidessani tätä huushollia suunnittelin kyllä vakavissani furminaattorin käyttöönottoa..

Kuravettä päälle!

Mistä tietää että on ollut liian pitkään kirjoittelematta blogia? No siitäpä hyvinkin, kun pitää käydä tsekkaamassa edellinen kirjoitus!
Eihän me nyt olla kyllä hirveästi tehtykään mitään Mallan juoksujen takia. Mutta juoksut ovat nytten onnellisesti ohitse!

Blogin päivityshommia

Alamme jännityksellä odottelemaan toukokuuta, jolloinka JAU:n agitreenit starttaavat. Aloitamme luonnollisesti A-ryhmässä, eli Alkeiskurssilla :) Sähköpostissa saapui jo tieto, että treenit sijoittuvat torstaille, jotenka mitään päälekkäisyyksiä ei tapahdu ainakaan nyt treenien suhteen. Omat salibandytreenit kun ovat olleet torstaisin mutta jäävät kesätauolle huhtikuun lopulla.

Tarkoitus olisi myös ottaa nyt muutama lisätreenipäivä tokossa, ja koettaa ilmoittaa Malla kokeeseen :) En oikeastaan tiedä voinko vielä ihan tosissani tavoitella ykköstulosta, mutta prioriteettina ois saada tasoisemme suoritus aikaiseksi ja mulle se eka kisastratti! Treeniä nyt on pakko ottaa joka päivä, mutta pääasiassa ne ovat sijoittuneet olkkarin ja ulkoparkkiksen maisemiin :)

Liikkeet: 


Treenirutiineihin otetaan nyt kisanomaisten treenien hyvistä fiiliksistä johtuen alkuun leikkimistä ja rentouttamista koiran kanssa. Nostaahan se joo kierroksia mutta ehkä Malla vähän tarvitseekin sellaista että saadaan liikkeistä skarppeja. Tietenkin kierrokset aiheuttaa vähän ikävää oheistoimintaa, mutta haisteluihin pitää vain puuttua napakasti ja pitää koiraa komennuksen alla kuten vaikka istumassa tai makaamassa paikallaan.


Hallissa paikkamakuu meni ihan höpöksi, mutta otinkin sen nyt ilman herkkupurkkia ja koira nousi parin minsan aikana aika monta kertaa. Paikkamakuupaikkakin oli aika levoton, koska suht keskellä. Todennäköisesti seuraamisesta pysäyttämiseenkin tarjosi maahan menoa niin hanakasti usean maahanpalautuksen takia ..
.. Ensi viikolla otan siis paikkamakuuta taas vaikka keskellä hallia kun muut koirat puuhaavat jotakin muuta..


Riihimäellä käynnin jälkeen ollaan treenattu nyt liikeestä pysäytystä ja kotona se on toiminut tosi kivasti mun peruuttaessa ja jopa sivulta. Juoksujen pakottaman treenitauon jälkeen mentiinkin keskiviikkona testaamaan liikettä häiriössä halliin ja peruuttaessa Malla pysähtyi OK:sti mutta sivulta seuratessa tarjosikin sitten maahan menoa. Tähän lisää treeniä niin ulkona kuin vieraissa paikoissa :)

Kuukauden treenit pitäisi siis nyt suunnitella sillain, että kerkee käydä näissä muutamissa viikoissa alokasluokan liikkeet läpi ja mieluiten niin että saadaan jokaiseen hyvä fiilis tartutettua. Joku kisanomainen ois varmasti hyvä pitää toukokuun alussa.

Isännän ihanat hikiset pelikamat! (Kun koira vielä teki juoksujaan niin nämä oli aaaaivan parasta maailmassa)

Pääsiäisloma:


Allekirjoittaneen saikkuilun takia pääsimme Mallan kanssa viettämään pääsiäistä Kainuun vaaramaisemiin.Mahtavan reittisuunniteluni takia muutaman päivän reissu sisälsi n. 24h autossa matkaamista, mutta ahkera harjoittelu on tuottanut tulosta ja Malla pääosin nukkui nuo matkat tosi rennoissa tunnelmissa.

Malla oli muutenkin aivan ihana matkatoveri, ei tarvinnut tämän emännän ihan hirveästi stressata koiransa takia :) Tietenkin tätä fiilistä edesauttaa meidän porukoiden tietoisuus koiran tavoista käyttäytyä ja reagoida asioihin ja niihin osattiin suhtautua oikein. Malla sai siis olla ihana oma itsensä ja pitää hauskaa :) Yhtenä aktiviteettimainintana täytyy taas mainita kuinka mulle kannettiin halko ihan halkoliiteristä sänkyyn asti, eikä tipuitteluista huolimatta ollut unohtaa ko. laitosta matkan varrelle :D

Kaksi kertaa Malla pääsi myös käymään pilkillä! Saldona taisi olla yksi siimaan sotkeentuminen ja yhden siiman katkaisu (koukku oli turvallisesti allekirjoittaneen sormessa kiinni tämän jälkeen..), mutta onneksi koira luottaa näissä jutuissa ihmiseen ja sotkuinen siima saatiin aika äkkiä takajalkojen ympäriltä pois. Iloisen noutajamme yksi päätehtävistä oli kuljettaa sohjokauhaa pilkkijöiden välillä - aina siihen asti että kuumeni nin paljon että meinasi pistää varren kappaleiksi :)

Malla Eevaa avustamassa pilkkireiällä, taisivat yksissä tuumin ottaa sohjoa pois reiästä

Toisena pilkkipäivänä Malla koetti myös sukeltaa kairan tekemään reikään. Oikeastaan episodi meni niin, että koira tuli huseeraamaan pilkkireiälle (koska ihmiset tuijottaa reikää niin intensiivisesti niin täytyyhän siellä jotain jännää olla, siksipä koettaa kaivaa reikää isommaksi :D ) ja pudotti jääkökkäreen veteen. No sepäs olisi ihan pakko saada reiästä pois ja nokka perään veden pinta vain kupli kun koira koetti sukeltaa jäätä pois :D. Aikansa snorklailtuaan otin sen jääkökkäreen koiralle pois sieltä vedestä, ennenkuin sotkeentuu enempää mun siimoihin siinä :D

Nähtiin myös komea teeriparvi, kun lensi järven yli ja laskeutui suht lähelle, metelistä päätellen pitämään soidinta. Alla reaktiovideo soidinmeteliin..Videon jota kuvasin kännykällä, mitä en sitten jaksanutkaan mitenkään edioita, joten kuulette mun huutelut ja näätte kun koira lopettaa vouhkaamisensa merkkailuun... :) Tuleepa samalla testattua tämä bloggerin videotyökalu :D

Reaktiovideo

Siirtymiset tehtiin hiihtäen umpihankea vaaraa alas. Ikinä en olisi uskonut että uskallan lähteä "offaria" laskemaan, onneksi on sen verran hyvä pito suksissa ettei vauhti päässyt liian kovaksi!

Suunta vain alaspäin...

Pitoa on sen verran että pääsin tulemaan ihan pystysuoraa ylös!

Malla viihdytti tapojensa mukaisesti myös lapsia ja aikuisia noutamalla palloa ja tekemällä temppuja. Jostain syystä joka paikassa oli palloja minne vain mentiinkin! Yleensähän tuo ei ole temppuja tehnyt jos joku lapsi sitä komentaa, mutta isosiskoni 3v:lle "kuoli" hyvin monta kertaa palkan toivossa, vaikka poika koettikin vain komentaa "maahan". Käsimerkit vain olivat sellaiset jotka mä olen koiralle opettanut "pum" -merkiksi :D Oltiin yksi ilta myös lapsenvahtina ja itkevä vauvakaan ei koiran torkuttamista paljoa häirinnyt, eikä varsinaisesti reagoinut siihen mitenkään vaikka minä sitä parkuvaa kääröä huomioin aika paljonkin. Voinen siis kuvata tätä otusta myös sanoin "Sopii lapsiperheeseen" :)

***********
Muuta:
Malla on ollut siis juoksujen jälkeen tosiaan oma itsensä, mutta ehkä vähän ohjaajapehmeämpi.

Käytiin tekemässä juuri yksi haku, yksi markkeeraus ja yksi perusnoutotreeni metsässä isännän toimiessa ohjaajana. Haku meni kivasti, oli motivoitu mutta niin ettei koira nähnyt mihin kaikki damit lensi (Antsa kiersi siis viuhkamaisen ruudun tekemässä ja heitti dameja kauemmas niin ettei koira voisi jälkiä seurata treeni tehtiin tiheähkössä metsässä niin että koira pellolla, joten näköyhteys huono) ja kävi vaihtamassakin vain ensimmäisen damin. Metsään ei jäänyt viidestä damista ensimmäistäkään, koska koira teki niin siistiä ja hiljaista työtä :)

2-markkeeraus meni suht hyvin, paitsi että koira unohti mihin ensiksi heitetty lensi, mutta saatiin sitten ohjattua koira sille damille :) Itse olen vähän koettanut suuntia tolle jo opettaa, niin nyt sai isäntäkin siinä treeniä. Tässä ehkä pääasia oli että treenattiin edes!

Perusnoutotreenin tein itse vain koska mulla oli sopivasti edellisten treenien nakit taskussa. Näytin siis koiralle namit, vein pari damia samaan paikkaan 10m päähän ja palasin takaisin. Lähetin koiran noutoon ja palkkasin siististä noudosta nakeilla :) Mitään ei jääty vaihtelemaan eikä liikoja miettimäänkään, kun koiralle oli pääasia tuoda dami mulle että saa nakkeja.

Täytyy kyllä vielä kehua että vire oli tosi kiva ja työskentely äänetöntä, mutta tietenkin nyt tuntuu että vaikeutta pitäis lähteä hakemaan vierailla maastoilla ja variksilla.
****

Tänään olisikin sellainen viikonloppu että ollaan ihan kotona vaan, huomenna käydään moikkaamassa kimppakyydillä Jamin kanssa Metkaa :) Koetan vielä saada muutaman mainion pilkkifoton tänne, parhaimmat kun on tietenkin äidin ja siskon puhelimissa :) Toivottavasti kuvat ja videot edes vähäsen helpotti luku-urakkaa. Ens viikonloppuna tuleekin sitten katsaus Kouvolan näyttelystä, jonne mulla on kunnia mennä KAHDEN koiran kanssa - iik!