Lisää kuvia ehkä myöhemmin, mutta nyt Riehakasta Vappua!
Tollerityttö Nauruparran Storm Princess Mallan (s. 03.08.2010) oma blogi, jossa seurataan koiran kasvua ja kehitystä ja raportoidaan elämän kulkua
lauantai 30. huhtikuuta 2011
Toivotellaan täältä lukijoille
Lisää kuvia ehkä myöhemmin, mutta nyt Riehakasta Vappua!
Sammakko ja Prinsessat
Nyt kun pääsiäisen pyhät on ns. lusittu ja ylösnousemus arkielämään tehty, niin kertonen kuluneesta viikosta samalla kun siirrytään Vapputunnelmiin.
Tosiaankin, sunnuntai-iltana hain Antsan rautatieasemalta kotiin ja katseltiin vähän aikaa elokuvaa, kunnes oli aika käyttää Malla iltapissalla. Mutta koska kyseessä on Tiina ja hänen koheltava koiransa, ei päästy ihan niin helpolla! Muutamia kymmeniä metrejä ajotien laitaa kävellessämme huomasin maassa jonkin mytyn (oli siis aika pimeää ja oltiin katulamppujen välisessä varjokohdassa) ja eikös Malla ollut heti nenänsä kanssa tutkimassa sitä. Oletin jutun olevan koiran kasa ja vauhtia pysäyttämättä nyppäsin sievästi hihnasta ja komensin "jätä". Oli ilmeisesti niin jännä juttu kuitenkin, että eihän sitä voinut jättää, ja nappasi suuhunsa - pudotti sen kuitenkin samantien ja alkoi ravistella päätään raivoisasti. Eipä ollut koiran kasa ei, vaan olikin rupikonna!
Mallan suu vaahtosi n. puoli tuntia, jonka aikana ehdin panikoida toden teolla ja soittaa niin äidille kuin päivystävälle eläinlääkärillekin. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja suun huuhtelulla - ruokahaluttomuutta ilmeni hyvin lievästi seuraavana päivänä näyttelyissä mutta vain kovien papanoiden osalta :)
Mätsäri: Perinteinen pääsiäisMatchShow Malminkartanon sirkuskentällä
Malla sai sinisen nauhan, mutta ei varsinaisesti sijoittunut. Oli kylläkin 10-15 parhaan joukossa! (kukaan ei mulle laskenut montako siinä "jatkoon päässeiden ryhmässä" oli) Suoritus oli aika hyvä, koko sarjassa oli 74 koiraa. Esiintyminen meni tähänastisista kerroista parhaiten, yksi oma moka esittäessä kävi ja se taisi tuottaa Mallalle sen sinisen nauhan - ryhmässä mikään ei ois voinut mennä paremmin :)
Kaverina meillä oli Mallan sisaruksista Jami ja Nuppu, myös Niki kävi kehässä saaden punaisen nauhan mutta sijoittumatta. Jami ei vaivoiltaan kehään asti päässyt (kävi toki naminsyöntikilpailuun osallistumassa ollen kierroksen paras sillä hetkellä ;)) Nuppu esiintyi kauniisti ekakertalaiseksi, saa Elli olla ylpeä :)
Hirveen kuuma oli koko päivän, mukaan otetut vesivarannot riitti just ja just (kun vähän lainattiin muiltakin) ja päivä venähti 11-16 mutta kivaa oli!
Tosiaankin, sunnuntai-iltana hain Antsan rautatieasemalta kotiin ja katseltiin vähän aikaa elokuvaa, kunnes oli aika käyttää Malla iltapissalla. Mutta koska kyseessä on Tiina ja hänen koheltava koiransa, ei päästy ihan niin helpolla! Muutamia kymmeniä metrejä ajotien laitaa kävellessämme huomasin maassa jonkin mytyn (oli siis aika pimeää ja oltiin katulamppujen välisessä varjokohdassa) ja eikös Malla ollut heti nenänsä kanssa tutkimassa sitä. Oletin jutun olevan koiran kasa ja vauhtia pysäyttämättä nyppäsin sievästi hihnasta ja komensin "jätä". Oli ilmeisesti niin jännä juttu kuitenkin, että eihän sitä voinut jättää, ja nappasi suuhunsa - pudotti sen kuitenkin samantien ja alkoi ravistella päätään raivoisasti. Eipä ollut koiran kasa ei, vaan olikin rupikonna!
Mallan suu vaahtosi n. puoli tuntia, jonka aikana ehdin panikoida toden teolla ja soittaa niin äidille kuin päivystävälle eläinlääkärillekin. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja suun huuhtelulla - ruokahaluttomuutta ilmeni hyvin lievästi seuraavana päivänä näyttelyissä mutta vain kovien papanoiden osalta :)
Mätsäri: Perinteinen pääsiäisMatchShow Malminkartanon sirkuskentällä
Malla sai sinisen nauhan, mutta ei varsinaisesti sijoittunut. Oli kylläkin 10-15 parhaan joukossa! (kukaan ei mulle laskenut montako siinä "jatkoon päässeiden ryhmässä" oli) Suoritus oli aika hyvä, koko sarjassa oli 74 koiraa. Esiintyminen meni tähänastisista kerroista parhaiten, yksi oma moka esittäessä kävi ja se taisi tuottaa Mallalle sen sinisen nauhan - ryhmässä mikään ei ois voinut mennä paremmin :)
Kaverina meillä oli Mallan sisaruksista Jami ja Nuppu, myös Niki kävi kehässä saaden punaisen nauhan mutta sijoittumatta. Jami ei vaivoiltaan kehään asti päässyt (kävi toki naminsyöntikilpailuun osallistumassa ollen kierroksen paras sillä hetkellä ;)) Nuppu esiintyi kauniisti ekakertalaiseksi, saa Elli olla ylpeä :)
 |
| Kuva: Janne Tuovila |
 |
| 2. Pääsiäispäivän mätsäröijät Kuva: Janne Tuovila |
Hirveen kuuma oli koko päivän, mukaan otetut vesivarannot riitti just ja just (kun vähän lainattiin muiltakin) ja päivä venähti 11-16 mutta kivaa oli!
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Hurjasti actionia!
Pari viikkoa on kulunut edellisestä merkinnästä, ja olisi varmaan hyvä saada asioita kirjattua ylös tänne päiväkirjaan! Paljon on ehtinyt tapahtua!
Itsehän vietin miniloman omillani pohjoisempana, ja Malla oli Antsan kanssa kotona. Kaikki meni suhteellisen hyvin, mitä nyt sohvatyyny oli taas ottanut vähän osumaa. Sohvaa suojaakin nyt lakana, joka on toistaiseksi ottanut tollerihampaat tyynesti vastaan, melko vähin vahingoin.
Nauruparta-Nitric -viikonloppu 16.-17.4.
Antti kävi lauantaina 16. päivä apumiehenä katsomassa nouto/taippariharjoituksia ja ottamassa mallia siitä, miten aikuisten ja vähän osaavampien koirien kanssa treenataan - samalla tutustuen lähistön tolleriharrastajiin, joiden kanssa on alustavasti jotain miitinkiä suunniteltukin. Kenties saadaan treeniseuraa! Malla oli tämän ajan hoidossa. Pientä häslinkiä siellä oli päässyt tapahtumaan ja koira oli hetken aikaa karkurina pihassa, mutta ilman sen suurempia vahinkoja selvittiin tiettävästi. Asianosaisia säästelläkseni en pahemmin tarinankulkua ala tässä sepittämään, mutta opetuksena oli että nyt alkaa neitokaisen aitojen sisäpuolella pysymään opettelu! Tota ei taida pidätellä juuri mikään... valitettavasti meillä taitaa olla nyt toistaiseksi yksi hoitopaikka vähemmän, siksi aikaa että pystytään luottamaan koiraan sen verran, että tiedetään se varmaksi niin karkaamisen kuin luoksetulon suhteen.
Sunnuntaina 17. päivä Malla pääsi sitten itse treeneihin mukaan. Tarina kertoo että ensin oli nosto, nouto ja hakuharjoituksia damilla - jos nyt oikein ymmärsin. Seuraavassa osiossa pääsivät "naperot" sitten noutamaan ja hakemaan vaakkuakin. Malla käsittääkseni oli suoriutunut annetuista tehtävistä varsin mallikkaasti (lähtötilanteeseen nähden) ja lintu palautunut käteen. Tosin kantanut hieman pinnallisesti, joten taidetaan tarvita lisätreeniä siihen - viimeksi kyllä kanto erittäin hyvällä otteella, kun Riikan luona pääsi kokeilemaan. Pakkasessa vaakku odottelee seuraavaa kertaa..
Virtaa oli kuulemma ollut isommankin kylän tarpeisiin ja meteliä pidetty sitten urakalla. Malttia ja rauhoittumista lisää ja lisää ja lisää...
Vikat pentutokot
Maanantaina Antsa kävi Mallan kanssa myös ensimmäistä kertaa tokotreeneissä Tmi Kekäläisen pentukurssilla, joka oli myös viimeinen kokoontumiskerta tällä ryhmällä. Isännän kertoman mukaan Malla oli ihan täydellinen ja toimi hyvin. Ei taideta samaa kurssia käydä nyt kuitenkaan kolmatta kertaa, voitaisiin seuraavaksi suunnata ns. jatkokurssille, missä on sitten aikuisia koiria. Maanantain kurssin jälkeen Antti ja Malla saivatkin hakea tämän reissunaisen Keravan asemalta pitkän ja puuduttavan junailurupeaman jälkeen. Oli niin ihanaa olla taas kotona..!
Tyttöjen kesken
Pari päivää vietettiin koko porukalla, mutta keskiviikkoaamuna Antsa sanoi "heihei" ja lähti sukuloimaan hieman pohjoisemmas, Rovaniemelle. Sielläkään ei koirajutut jääneet tauolle, sillä Antin sedällä on muutaman vuoden ikäinen nuori kultainennoutaja Bali.
Herrasmies Hugo
Kovin rauhassa ei mekään maltettu kotikolossa jököttää, ja sovimmekin Minnan & Hugon kanssa treffit Maarukan metsään pitkäksi perjantaiksi. Aamupäivän sää oli hieman sateinen, mutta se ei pesunkestäviä tolleristeja haitannut. Koirilla riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kolutuksi tuli mutakuopat ja vesilammikot. Hugo oli varsinainen herrasmies, muutaman kuukauden vanhempi Hedera's -tolleri. Oltiin Mallan kanssa ensimmäisiä tollerileikkikavereita Hugolle, ellei viimekesän tollerileiriä lasketa ;)
Vastaan tuli myös jonkin verran muita koiria, joiden kanssa meni OK - mitä nyt kierroksia otettiin ainakin miljoona ylimääräistä. Koiran sain kuitenkin aina kiinni ja haltuun, yhden terrierin + puudelin kanssa päästi vähän leikkimäänkin.
Ohessa muutama "huippuotos" lasten leikkihetkestä:
Näyttelykurssi!
Päätinpä sitten extempore - kun ilmoituksen huomasin, osallistua Mallan kanssa ihan näyttelykurssille. Kurssin tarjoaa Eläinkoulu Eliitti, ja tarkoituksenani olisi saada vähän parempi tuntuma siihen mitä kehässä tapahtuu ja mitä siellä tehdään ja miten opin esittämään koirani mahdollisimman hyvin. Malla kun on tuollainen pieni virtapiikki koiraksi, joten sen kanssa pitäisi saada omat hermot hyvin hallintaan, sen jälkeen koira. Tunnin treenin aikana käytiin perus kehärutiinit läpi, ja kyseisen tunnin aikana Malla kehittyi taidoiltaan huimasti! Ravattiin melkein täysi kierros ravia. Ryhmässä juoksu tuottaa edelleenkin haasteita, mutta uskon että saadaan siihen apuja seuraavilta kerroilta.
Ohjaajasta ja hänen 'spiritistään' tykkäsin kovasti. Oli positiivisen innostava ja antoi hyviä neuvoja, joiden avulla sain itseäni paremmin kasaan. Sen nyt ainakin opin, että minun ei tarvitse oikeasti tehdä koiran kanssa kehän laidalla yhtään mitään. Melkeinpä vain parempi, mitä vähemmän otan kontaktia saatika riehaannutan koiraa, riittää että ollaan rauhassa paikallaan ja koira hallinnassa vierellä! Tämän siis opin ihan itse, ilman mitään erikoisempia neuvoja. Mulla ei ole laiskaa koiraa, jota tarvii aktivoida, että sen saisi esiintymään hyvin!
Eilisen oppeja pääsenkin testaamaan huomenna Pääkaupunkiseudun kultaisen järjestämässä MatchShowssa.
TEINEILYÄ!!!!!..."&/(/&"%!!&"#/#¤()
Kaiken ihanan ja hauskan irtipitämisen jälkeen sain kokea neidin murkkuiän. Juostaan karkuun ja ei anneta kiinni. Ei vaikka mikä olisi! Korvat katosi kokonaan. Tietenkin, kun tämä sattui niin yliliioitellusti ja äkkiseltään, taisin menettää hermoni, vaikka kuinka koetin koiraa kohtaan olla kiva ja mukava, jännittävä johdonmukainen hauska laumanjohtaja.
Suunnitelmissa itselläni olisi siis opetella "alusta asti" tuota luoksetuloa - eli isot ja hyvät palkat käyttöön ja juurikin niille hankalimmille kentille - eli kotikentille. Vieraalla maaperällä tottelee hyvin ja kauniisti tai ainakin jotenkuten. Varmaankin otetaan myös liinaa käyttöön, ettei se irtiolon ihanuus pääsis vallan katoamaan.
Onneksi ei vielä muita ongelmia ole ilmaantunut, kun tämänkin kanssa on varmaan töitä. Vai onko näin, että kun vaihe on ohi, niin luoksetulot toimii ihan niinkuin ennenkin?
Shoppailua
Käytiin Mallan kanssa vähän kaupoilla ja mukaan tarttui puolikuristava nahkainen panta, sellainen vaaleanruskea joka sopii Mallan väreihin tosi hyvin ja on tosi hyvän kokoinen. Opetellaan siis pannan kanssa hihnassa kulkemista, kun tuon noutajataluttimen kanssa aletaan pikkuhiljaa osata käyttäytyäkin. Ja tavallinen nahkanen lukollisella tsydeemillä = koirassa ei mitään rotia ja tolkkua ilman ylimääräistä voimankäyttöä...
Ja koska koiratyttömme alkaa olemaan teini, ja joskus ne juoksutkin alkavat, niin shoppailtiin Mollikselle juoksuhousut!
Ja koska koiratyttömme alkaa olemaan teini, ja joskus ne juoksutkin alkavat, niin shoppailtiin Mollikselle juoksuhousut!
Palaillaan!
Ihan kohtapuoliin saadaan isäntä takaisin kotiin ja palataan pääsiäisen pyhien jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen vielä hieman ennen kesä/työlomaa. Huomisen mätsäreistä tulee varmaan jonkinlainen sepostus taas, että miten kävi :)
Itsehän vietin miniloman omillani pohjoisempana, ja Malla oli Antsan kanssa kotona. Kaikki meni suhteellisen hyvin, mitä nyt sohvatyyny oli taas ottanut vähän osumaa. Sohvaa suojaakin nyt lakana, joka on toistaiseksi ottanut tollerihampaat tyynesti vastaan, melko vähin vahingoin.
Nauruparta-Nitric -viikonloppu 16.-17.4.
Antti kävi lauantaina 16. päivä apumiehenä katsomassa nouto/taippariharjoituksia ja ottamassa mallia siitä, miten aikuisten ja vähän osaavampien koirien kanssa treenataan - samalla tutustuen lähistön tolleriharrastajiin, joiden kanssa on alustavasti jotain miitinkiä suunniteltukin. Kenties saadaan treeniseuraa! Malla oli tämän ajan hoidossa. Pientä häslinkiä siellä oli päässyt tapahtumaan ja koira oli hetken aikaa karkurina pihassa, mutta ilman sen suurempia vahinkoja selvittiin tiettävästi. Asianosaisia säästelläkseni en pahemmin tarinankulkua ala tässä sepittämään, mutta opetuksena oli että nyt alkaa neitokaisen aitojen sisäpuolella pysymään opettelu! Tota ei taida pidätellä juuri mikään... valitettavasti meillä taitaa olla nyt toistaiseksi yksi hoitopaikka vähemmän, siksi aikaa että pystytään luottamaan koiraan sen verran, että tiedetään se varmaksi niin karkaamisen kuin luoksetulon suhteen.
Sunnuntaina 17. päivä Malla pääsi sitten itse treeneihin mukaan. Tarina kertoo että ensin oli nosto, nouto ja hakuharjoituksia damilla - jos nyt oikein ymmärsin. Seuraavassa osiossa pääsivät "naperot" sitten noutamaan ja hakemaan vaakkuakin. Malla käsittääkseni oli suoriutunut annetuista tehtävistä varsin mallikkaasti (lähtötilanteeseen nähden) ja lintu palautunut käteen. Tosin kantanut hieman pinnallisesti, joten taidetaan tarvita lisätreeniä siihen - viimeksi kyllä kanto erittäin hyvällä otteella, kun Riikan luona pääsi kokeilemaan. Pakkasessa vaakku odottelee seuraavaa kertaa..
Virtaa oli kuulemma ollut isommankin kylän tarpeisiin ja meteliä pidetty sitten urakalla. Malttia ja rauhoittumista lisää ja lisää ja lisää...
 |
| Antsalla Mallasta taippariote. Kuva copyright Eerika Korhonen/Janne Tuovila |
Maanantaina Antsa kävi Mallan kanssa myös ensimmäistä kertaa tokotreeneissä Tmi Kekäläisen pentukurssilla, joka oli myös viimeinen kokoontumiskerta tällä ryhmällä. Isännän kertoman mukaan Malla oli ihan täydellinen ja toimi hyvin. Ei taideta samaa kurssia käydä nyt kuitenkaan kolmatta kertaa, voitaisiin seuraavaksi suunnata ns. jatkokurssille, missä on sitten aikuisia koiria. Maanantain kurssin jälkeen Antti ja Malla saivatkin hakea tämän reissunaisen Keravan asemalta pitkän ja puuduttavan junailurupeaman jälkeen. Oli niin ihanaa olla taas kotona..!
Tyttöjen kesken
Pari päivää vietettiin koko porukalla, mutta keskiviikkoaamuna Antsa sanoi "heihei" ja lähti sukuloimaan hieman pohjoisemmas, Rovaniemelle. Sielläkään ei koirajutut jääneet tauolle, sillä Antin sedällä on muutaman vuoden ikäinen nuori kultainennoutaja Bali.
Herrasmies Hugo
Kovin rauhassa ei mekään maltettu kotikolossa jököttää, ja sovimmekin Minnan & Hugon kanssa treffit Maarukan metsään pitkäksi perjantaiksi. Aamupäivän sää oli hieman sateinen, mutta se ei pesunkestäviä tolleristeja haitannut. Koirilla riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kolutuksi tuli mutakuopat ja vesilammikot. Hugo oli varsinainen herrasmies, muutaman kuukauden vanhempi Hedera's -tolleri. Oltiin Mallan kanssa ensimmäisiä tollerileikkikavereita Hugolle, ellei viimekesän tollerileiriä lasketa ;)
Vastaan tuli myös jonkin verran muita koiria, joiden kanssa meni OK - mitä nyt kierroksia otettiin ainakin miljoona ylimääräistä. Koiran sain kuitenkin aina kiinni ja haltuun, yhden terrierin + puudelin kanssa päästi vähän leikkimäänkin.
Ohessa muutama "huippuotos" lasten leikkihetkestä:
 |
| Lapset lutaa ja kepin omistajakiistaa päällänsä |
 |
| malla vei! |
 |
| Malla kahlailee ensimmäisiä kertojaan |
 |
| Vauhti pisti pintajännityksenkin koetukselle |
 |
| Vähän mutaleikkejä |
 |
| pläts! |
Päätinpä sitten extempore - kun ilmoituksen huomasin, osallistua Mallan kanssa ihan näyttelykurssille. Kurssin tarjoaa Eläinkoulu Eliitti, ja tarkoituksenani olisi saada vähän parempi tuntuma siihen mitä kehässä tapahtuu ja mitä siellä tehdään ja miten opin esittämään koirani mahdollisimman hyvin. Malla kun on tuollainen pieni virtapiikki koiraksi, joten sen kanssa pitäisi saada omat hermot hyvin hallintaan, sen jälkeen koira. Tunnin treenin aikana käytiin perus kehärutiinit läpi, ja kyseisen tunnin aikana Malla kehittyi taidoiltaan huimasti! Ravattiin melkein täysi kierros ravia. Ryhmässä juoksu tuottaa edelleenkin haasteita, mutta uskon että saadaan siihen apuja seuraavilta kerroilta.
Ohjaajasta ja hänen 'spiritistään' tykkäsin kovasti. Oli positiivisen innostava ja antoi hyviä neuvoja, joiden avulla sain itseäni paremmin kasaan. Sen nyt ainakin opin, että minun ei tarvitse oikeasti tehdä koiran kanssa kehän laidalla yhtään mitään. Melkeinpä vain parempi, mitä vähemmän otan kontaktia saatika riehaannutan koiraa, riittää että ollaan rauhassa paikallaan ja koira hallinnassa vierellä! Tämän siis opin ihan itse, ilman mitään erikoisempia neuvoja. Mulla ei ole laiskaa koiraa, jota tarvii aktivoida, että sen saisi esiintymään hyvin!
Eilisen oppeja pääsenkin testaamaan huomenna Pääkaupunkiseudun kultaisen järjestämässä MatchShowssa.
TEINEILYÄ!!!!!..."&/(/&"%!!&"#/#¤()
Kaiken ihanan ja hauskan irtipitämisen jälkeen sain kokea neidin murkkuiän. Juostaan karkuun ja ei anneta kiinni. Ei vaikka mikä olisi! Korvat katosi kokonaan. Tietenkin, kun tämä sattui niin yliliioitellusti ja äkkiseltään, taisin menettää hermoni, vaikka kuinka koetin koiraa kohtaan olla kiva ja mukava, jännittävä johdonmukainen hauska laumanjohtaja.
Suunnitelmissa itselläni olisi siis opetella "alusta asti" tuota luoksetuloa - eli isot ja hyvät palkat käyttöön ja juurikin niille hankalimmille kentille - eli kotikentille. Vieraalla maaperällä tottelee hyvin ja kauniisti tai ainakin jotenkuten. Varmaankin otetaan myös liinaa käyttöön, ettei se irtiolon ihanuus pääsis vallan katoamaan.
Onneksi ei vielä muita ongelmia ole ilmaantunut, kun tämänkin kanssa on varmaan töitä. Vai onko näin, että kun vaihe on ohi, niin luoksetulot toimii ihan niinkuin ennenkin?
Shoppailua
Käytiin Mallan kanssa vähän kaupoilla ja mukaan tarttui puolikuristava nahkainen panta, sellainen vaaleanruskea joka sopii Mallan väreihin tosi hyvin ja on tosi hyvän kokoinen. Opetellaan siis pannan kanssa hihnassa kulkemista, kun tuon noutajataluttimen kanssa aletaan pikkuhiljaa osata käyttäytyäkin. Ja tavallinen nahkanen lukollisella tsydeemillä = koirassa ei mitään rotia ja tolkkua ilman ylimääräistä voimankäyttöä...
 |
| Passikuvassa |
 | |
| Melkee ku oikee uimapukumalli! |
Ja koska koiratyttömme alkaa olemaan teini, ja joskus ne juoksutkin alkavat, niin shoppailtiin Mollikselle juoksuhousut!
Palaillaan!
Ihan kohtapuoliin saadaan isäntä takaisin kotiin ja palataan pääsiäisen pyhien jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen vielä hieman ennen kesä/työlomaa. Huomisen mätsäreistä tulee varmaan jonkinlainen sepostus taas, että miten kävi :)
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Fiksu pieni tyhmä koira ♥
Tässä on kohta vajaa viikko edessä taas erossa "perheestä", minkä tämä pieni koira ja isäntänsä minulle muodostavat. Lähden tuonne pohjoiseen lomalla käymään, eikä Malla valitettavasti tällä kertaa tule mukaan.
Voinen kuitenkin kertoa taas tästä yhdestä vaiheesta. En tiedä sille varsinaisesti nimeä, mutta se näkyy räjähtämisenä. Tavaraa vain räjähtää ympäri kämppää, kun tuo pieni koira on yksin kotona.
Voinen kuitenkin kertoa taas tästä yhdestä vaiheesta. En tiedä sille varsinaisesti nimeä, mutta se näkyy räjähtämisenä. Tavaraa vain räjähtää ympäri kämppää, kun tuo pieni koira on yksin kotona.
Räjähdyksen ovat kokeneet mm. muutamat muoviroskat, jotka ovat löytäneet jotenkin tiensä keittiötasolta lattialle ja siitä pieniksi kappaleiksi. Myös sohvan pikku tyynyt ovat räjähtäneet vuoropäivinä. Vetoketju päälisistä on myös osattu avata, mutta sitten on pitänyt jyrsiä myös saman tyynyn päädystä kulmat. Molemmissa, joten tämä on jotenkin harkittua!Täytteet on levitelty tasaisesti ympäri huoneistoa, toki ovilla tila on rajattu keittiö-olohuone -akselille. Tuolla ne nyt odottavat, että joku nais-ihminen ne parsisi kasaan. Kerran oli tyhjä sinappipurkki revitty pieneksi silpuksi ja siroteltu sohvalle. Sohvalta ei kuitenkaan sinappia löytynyt!
Tänään kun saavuin kotiin ja tsekkasin ns tuhotilastot (tämä on nykyään turhankin tuttu rutiini kotiin saavuttaessa) huomasin että yksi sählypallon puolikas oli hajonnut atomeiksi ja siinä rytäkässä yksi selkänojan tyynyistä oli menettänyt rytäkässä palan kulmastaan. Onneksi sitä ei oltu sen enempää levitelty(!) ja parsinkin sen ensitöikseni kasaan..
Ovenkarmeista en enään edes sano mitään - vaihtoon menevät jos ja kun joskus myydään asunto pois...
Puruluita ja kongia ja ties mitä kaikkea tuolla kyllä on, notta ei oikeasti ole siitä kiinni, etteikö oltaisi yritetty! Seuraavaksi täytynee uhrata joku lakana...
Tänään oli toiseksi viimeinen pentukurssin tapaaminen - ensi viikolla Antsa taitaa mennä sinne Mallan kanssa kahdestaan! Tänään oltiin kuitenkin siis 'koko perhe' treenaamassa, Antsa lähinnä katsomossa kummastelemassa meininkiä että miten me tuolla treenataan. Kotonahan se kyllä jauhaa koiran kanssa tottista, mutta sillä tuntuu olevan toisinaan ongelmia tuoda se pois tuolta keittiöstä! Eiköhän se siitä, viimeistään maanantain jälkeen ;)
Pentukurssin treeneissä Malla kuitenkin toimi tosi hyvin! Treenattiin istumista ja paikallaan makuuta, luoksepäästävyysharjoitus meni paremmin kuin koskaan (liekkö mätsäröinnilläkin tässä osuutensa) ja sivulta lähtiessä seurattiin suoraa sekä käännyttiin oikealle ja vasemmalle ja lopuksi otettiin "toko-luoksetuloa". Saatiin sekin lopulta melko hyvin handuun, vaikka kotiläksyä saatiin mitä tulee koiran suoraa olemiseen! Tosi hyvin selvittiin siis päivästä ja toisista koiristakaan ei kuumennuttu ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Kontaktia jaksoi pitää tosi hienosti! Puolen tunnin treenien lopulla kyllä huomasi että koira on väsynyt - keskittyminen oli puolen sekunnin hommaa ja minun piti todellakin nähdä vaivaa motivoidakseni riittävästi että saatiin suoritukset vedettyä läpi.
Oli tosiaan Antsan eka kerta tuolla mukana, ja oli sitä mieltä että melkoista rahanhaaskausta tuo touhu - mutta veikkaan että ei sanois noin, jos nyt ois ollu aikasemmin mukana ja näkemässä mistä lähtökohdista me ollaan aloitettu! :D Siis toki se näkee sen tässä arkielämässä, mutta juurikin tuo häiriömäärä tuossa meidän treeniympäristössä on ihan huikea.. ja häiriön takia me tuolla ollaan kuljetukin - kyllähän hommat keittiössä toimii!
Blogi siis ehkä hiljenee hetkeksi, mutta palaillaan taas :) Toivottavasti saadaan jotain kertomusta ensi viikon Nauruparta-Nitric -viikonlopusta. Meillä on edessä kaiketi jonkinlaista taipparitreeniä tai jotain noutohommia :) Mulla jää tämäkin hauskuus väliin, mutta täytyyhän minulla se omakin elämä ja aika välillä olla ;)
Cheers!
-Tiina
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Terveisiä Kouvolasta!
Eilen käytiin Mallan, Jamin ja Nikin kanssa Kouvolassa MatchShowssa näytillä. Kouvolan kevätretki meni varsin huonoin tuloksin. Molemmat; Malla ja Niki saivat sinisen nauhan eivätkä sijoittuneet ryhmäkehissä. Malla oli pariarvostelussa kiinanharjakoiran kanssa.
Kehitystä oli kuitenkin havaittavissa! Kehässä juostiin ravilla, toki harjoitellessa kulki ihan täydellisesti - kehässä nenä välillä maassa. Ryhmäkehässä kiinnosti edelleen liikaa edellä kulkevan takapuoli.. Liian lyhyet välit. Esiintyi kutenkin suht kivasti edeltäviin kertoihin verrattuna. Kehän ulkopuolellakin osasi käyttäytyä ihan nätisti. Tuomariakin tervehdittiin tosi hillitysti edellisiin kertoihin nähden - tosin eipä tuomari tuonutkaan itseään likelle sen enempää kuin antoi kättänsä haistaa ja kysyi koiran iän, ei siis tehnyt mitään tsekkailuja sen enempää.
Ryhmäkehän palloiluthan meni pieleen sen takia, kun en kerennyt laittaa talutinta paremmin - olin vähällä myöhästyä koko kehästä. Onneksi en ollut ainoa :D
Reissu oli muuten kyllä todella mukava; aamulla vietetiin jokunen hetki Eekillä ja Jannella; Malla sai leikkiä Jamin ja Nipsun kanssa. Oli kyllä sen verran kuolainenkin, että huomasi leikkineensä :D Eerika sai myös todistaa, ettei meidän murusta lapsiportit pidättele samaan tapaan kuin Nikiä ja Jamia.. Yli mentiin liitäen! Mallalla olisi siis mahkuja Agi -puolella, kunhan perustottelevaisuus saadaan kuntoon. Ehkä tämä murkkuikä joskus loppuu...
Piti muuten sanoa, että hihnassa ollaan alettu oppia kulkemaan - Jes! Hyvä Malla!! :D
Ja kuvia tarjoillaan jälleen - olkaatten hyvät:
Esittäjälläkin on väliä. Koetettiin seisottaa toinen toisemme koiria, ja tulos oli ällistyttävä!
Laittelen lisää kuvia kunhan jaksan niitä muokata julkaisukuntoon :)
 |
| Seisotuskuva @ Kouvola |
Ryhmäkehän palloiluthan meni pieleen sen takia, kun en kerennyt laittaa talutinta paremmin - olin vähällä myöhästyä koko kehästä. Onneksi en ollut ainoa :D
Reissu oli muuten kyllä todella mukava; aamulla vietetiin jokunen hetki Eekillä ja Jannella; Malla sai leikkiä Jamin ja Nipsun kanssa. Oli kyllä sen verran kuolainenkin, että huomasi leikkineensä :D Eerika sai myös todistaa, ettei meidän murusta lapsiportit pidättele samaan tapaan kuin Nikiä ja Jamia.. Yli mentiin liitäen! Mallalla olisi siis mahkuja Agi -puolella, kunhan perustottelevaisuus saadaan kuntoon. Ehkä tämä murkkuikä joskus loppuu...
Piti muuten sanoa, että hihnassa ollaan alettu oppia kulkemaan - Jes! Hyvä Malla!! :D
Ja kuvia tarjoillaan jälleen - olkaatten hyvät:
 |
| Malla on hyvin samannäköinen Nipsun kanssa. Jami koki pienet photoshopin ihmeet tähän kuvaan päästäkseen! |
Esittäjälläkin on väliä. Koetettiin seisottaa toinen toisemme koiria, ja tulos oli ällistyttävä!
 |
| Eerika ja Malla - Malla ja Eerika (Eerikaa piti laihduttaa tähän kuvaan - u welcome :D) |
 |
| Koetin seisottaa Nikiä, kun oltiin päästy takaisin Porvooseen |
 |
| The keeper of 3 dogs. Toim huom. huima photoshopping tässäkin kuvassa! |
Laittelen lisää kuvia kunhan jaksan niitä muokata julkaisukuntoon :)
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
3.4. Tuusula, Hyväntekeväisyys MatchShow
 |
| Lapsi + lelukoira kilpailu |
Ekassa erässä, eli pareittain arvioinnissa meidän parina oli joku spanieli. Saatiin 'punainen' eli käytännössä ruskea nauha.
Kehässä juoksut meni ekalla kerralla ihan OK - oikea tempo ja askellaji, sittemmin tokassa erässä ryhmäkehässä meni vähän vähemmän kivasti, kun koira kävi niin kuumana ja edellä tepsutellut corgi oli liian kiinnostava. Ja takaa puski joku toinen pikkukoira! Ja sit kun muiden koirien ravauttamiseen riitti kävelyvauhti, ku meidän olis pitäny päästä vähä ripeämmin, nii häseltämiseksihän se meni. Niin ja Mallaa kiinnosti nakit.
Luoksepäästävyys oli ihan OK, tai ainakin Malla tervehti tavanomaisen innoissaan tuomaria.
Antoi myös kopeloida ihan vapaasti, mitä nyt hampaiden tsekkaus aiheutti pientä pakitusreaktiota.
 |
| Health check |
Sitten vähän kuvia:
 |
| Ainoa joku järkevä seisotuskuva kehässä ollessa. Aika monessa niistä oli erään allekirjoittaneen takapuoli enemmän esillä, kuin itse koira! |
 | ||||
| Meidän kehäjuoksu vaatii kyllä silti vähän treeniä, ettei näytettäis ihan Ankoilta . Mutta paremmin meni kuin Lohjalla! |
 |
| Pokattiin siis vain se punainen (ruskea) nauha eikä sijoituttu sen koommin. |
 |
| Lelukoira |
Malla 8kk
Tässä vietetään sunnuntaiaamua melko arveluttavassa plussakelissä, ja huomasin juuri tätä blogipostausta aloittaessani että Mollis ja muu hippuvarrolaiskasa täyttää tänään 8kk! :)
Eilen oltiin pariinkin otteeseen käymässä Antsan äidin luona ja Malla sai taas paljon käytöstapa -oppia sekä tietenkin leikkiä Piksun kanssa sen verran kun 'vanha' jaksoi. Innostuessaan ja riehuessaan Malla kun välillä unohtaa tuon sisäsiisteyden, ollaan pyritty kyläilyreissut pitää mahdollisimman rauhallisina sisätiloissa. Ulkona on sitten mahdollisuuksien mukaan saanut painia ja juosta ja leikkiä vapaammin.
Kävipä siinä sitten sellainenkin tilanne, että Malla karkasi ulos (ei sinällään vaarallista, mutta sillä hetkellä kiellettyä) ja henkilö, kuka oli ovet ulos asti auki jättänyt, karjaisi koiran perään komentamalla että "MALLA HETI TÄNNE", niin eihän tuo tietenkään totellut. (ei sillä, ei se tullut hetkeen muutenkaan huhuillessa ns. nätimmin)...mutta kyllä siitä vähän sellainen fiilis jäi, että koira säikähti sen tyyppistä komentamista ja se teki luoksetulemisesta siinä tilanteessa koiralle 'epäkannattavan' jutun -> saivat hetken aikaa nollata tilannetta ulkosalla siihen asti että koira saatiin kiinni..
Ja tuli tuo äänen sävyn ja painotuksen erot selväksi siinä illalla kokeillessa. Koira totteli paljon ennemmin iloisella ja vähän kimakammalla äänensävyllä tehtyä komentoa siirtyä "omalle paikalle" kuin matalampaa murahdusta (toki erittäin paljon koiran senhetkisestä mielentilasta tuntuu riippuvan..ei siis mikään ehdoton totuus) toki nätisti pyydetyssä toiminnossa on vähemmän pakotetta mukana -> helposti lähti siitä parin minuutin päästä omille teilleen jonka jälkeen piti palauttaa takaisin.
------------
Tässä mietitään että mennäänkö Tuusulan Kokoomuksen järjestämiin mätsäreihin kahtelemaan menoa ja meininkiä. Tukisi kuitenkin samalla hyvää asiaa (Tuusulan perhetukikeskus) ja olisi kokemusta meille molemmille karvakasoille. Oltiinpa asiasta yhteydessä jo Eerikaankin, jos Jamin ja Nikin kanssa tulisivat sinne myös :) Olisi siis treffit tiedossa - ja tietenkin vettä tulee vaakatasossa. Omaa hipiää jos ajattelisin, niin EN menisi, mutta Eeki tuossa juuri muistutteli että Tolleri ei näytä niin uitetulta rotalta vesisateella tai uimasta tullessaankaan...
-------josta aasinsiltana:
Uusi ruoka tuntuu passaavan Mallalle, turkki kiiltää ja on vähän rasvaisemman oloinen, mutta ei liikaa. Tollerillahan turkin kuuluu olla "vedenkestävä" joten tuo pieni rasvaisuus kai on ihan "ok" ??? Mielestäni housut ja häntäkin on eri tavalla tuuheamman näköiset, kuin aikaisemmin. Voikohan ruokinnassa tapahtuneet muutokset näkyä tällä tavoin viikossa? Siis muutenkin kuin ulosteessa. Maalaisjärjellä katseltuna näyttää sopivan neitokaisen vatsallekin tuo pöperö :) (En ole koskaan kuullut minkälainen on optimaalinen koirankasa, eikös pääasia ole että on tummaa/ruskeaa, tulee säännöllisesti ja näin?)
Halloo, koiraihmiset ketä käytte lukemassa, saa kommentoida ja kertoa omia ajatuksia!
-------------------------
Mutta joo, me tässä mietitään ja pohdiskellaan että lähdetäänkö Tuusulaan vielä Vaunukankaan koulun pihalle näyttelemään. Olis ekat ulkokehät joista saatais kokemusta! Kerrotaan sitten miten kävi :>
 |
| Copyright Carita Nurminen |
Eilen oltiin pariinkin otteeseen käymässä Antsan äidin luona ja Malla sai taas paljon käytöstapa -oppia sekä tietenkin leikkiä Piksun kanssa sen verran kun 'vanha' jaksoi. Innostuessaan ja riehuessaan Malla kun välillä unohtaa tuon sisäsiisteyden, ollaan pyritty kyläilyreissut pitää mahdollisimman rauhallisina sisätiloissa. Ulkona on sitten mahdollisuuksien mukaan saanut painia ja juosta ja leikkiä vapaammin.
Kävipä siinä sitten sellainenkin tilanne, että Malla karkasi ulos (ei sinällään vaarallista, mutta sillä hetkellä kiellettyä) ja henkilö, kuka oli ovet ulos asti auki jättänyt, karjaisi koiran perään komentamalla että "MALLA HETI TÄNNE", niin eihän tuo tietenkään totellut. (ei sillä, ei se tullut hetkeen muutenkaan huhuillessa ns. nätimmin)...mutta kyllä siitä vähän sellainen fiilis jäi, että koira säikähti sen tyyppistä komentamista ja se teki luoksetulemisesta siinä tilanteessa koiralle 'epäkannattavan' jutun -> saivat hetken aikaa nollata tilannetta ulkosalla siihen asti että koira saatiin kiinni..
 |
| 8kk |
Ja tuli tuo äänen sävyn ja painotuksen erot selväksi siinä illalla kokeillessa. Koira totteli paljon ennemmin iloisella ja vähän kimakammalla äänensävyllä tehtyä komentoa siirtyä "omalle paikalle" kuin matalampaa murahdusta (toki erittäin paljon koiran senhetkisestä mielentilasta tuntuu riippuvan..ei siis mikään ehdoton totuus) toki nätisti pyydetyssä toiminnossa on vähemmän pakotetta mukana -> helposti lähti siitä parin minuutin päästä omille teilleen jonka jälkeen piti palauttaa takaisin.
------------
Tässä mietitään että mennäänkö Tuusulan Kokoomuksen järjestämiin mätsäreihin kahtelemaan menoa ja meininkiä. Tukisi kuitenkin samalla hyvää asiaa (Tuusulan perhetukikeskus) ja olisi kokemusta meille molemmille karvakasoille. Oltiinpa asiasta yhteydessä jo Eerikaankin, jos Jamin ja Nikin kanssa tulisivat sinne myös :) Olisi siis treffit tiedossa - ja tietenkin vettä tulee vaakatasossa. Omaa hipiää jos ajattelisin, niin EN menisi, mutta Eeki tuossa juuri muistutteli että Tolleri ei näytä niin uitetulta rotalta vesisateella tai uimasta tullessaankaan...
-------josta aasinsiltana:
Uusi ruoka tuntuu passaavan Mallalle, turkki kiiltää ja on vähän rasvaisemman oloinen, mutta ei liikaa. Tollerillahan turkin kuuluu olla "vedenkestävä" joten tuo pieni rasvaisuus kai on ihan "ok" ??? Mielestäni housut ja häntäkin on eri tavalla tuuheamman näköiset, kuin aikaisemmin. Voikohan ruokinnassa tapahtuneet muutokset näkyä tällä tavoin viikossa? Siis muutenkin kuin ulosteessa. Maalaisjärjellä katseltuna näyttää sopivan neitokaisen vatsallekin tuo pöperö :) (En ole koskaan kuullut minkälainen on optimaalinen koirankasa, eikös pääasia ole että on tummaa/ruskeaa, tulee säännöllisesti ja näin?)Halloo, koiraihmiset ketä käytte lukemassa, saa kommentoida ja kertoa omia ajatuksia!
-------------------------
Mutta joo, me tässä mietitään ja pohdiskellaan että lähdetäänkö Tuusulaan vielä Vaunukankaan koulun pihalle näyttelemään. Olis ekat ulkokehät joista saatais kokemusta! Kerrotaan sitten miten kävi :>
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)