sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Hurjasti actionia!

Pari viikkoa on kulunut edellisestä merkinnästä, ja olisi varmaan hyvä saada asioita kirjattua ylös tänne päiväkirjaan! Paljon on ehtinyt tapahtua!

Itsehän vietin miniloman omillani pohjoisempana, ja Malla oli Antsan kanssa kotona. Kaikki meni suhteellisen hyvin, mitä nyt sohvatyyny oli taas ottanut vähän osumaa. Sohvaa suojaakin nyt lakana, joka on toistaiseksi ottanut tollerihampaat tyynesti vastaan, melko vähin vahingoin.

Nauruparta-Nitric -viikonloppu 16.-17.4.

Antti kävi lauantaina 16. päivä apumiehenä katsomassa nouto/taippariharjoituksia ja ottamassa mallia siitä, miten aikuisten ja vähän osaavampien koirien kanssa treenataan - samalla tutustuen lähistön tolleriharrastajiin, joiden kanssa on alustavasti jotain miitinkiä suunniteltukin. Kenties saadaan treeniseuraa! Malla oli tämän ajan hoidossa. Pientä häslinkiä siellä oli päässyt tapahtumaan ja koira oli hetken aikaa karkurina pihassa, mutta ilman sen suurempia vahinkoja selvittiin tiettävästi. Asianosaisia säästelläkseni en pahemmin tarinankulkua ala tässä sepittämään, mutta opetuksena oli että nyt alkaa neitokaisen aitojen sisäpuolella pysymään opettelu! Tota ei taida pidätellä juuri mikään... valitettavasti meillä taitaa olla nyt toistaiseksi yksi hoitopaikka vähemmän, siksi aikaa että pystytään luottamaan koiraan sen verran, että tiedetään se varmaksi niin karkaamisen kuin luoksetulon suhteen.

Sunnuntaina 17. päivä Malla pääsi sitten itse treeneihin mukaan. Tarina kertoo että ensin oli nosto, nouto ja hakuharjoituksia damilla - jos nyt oikein ymmärsin. Seuraavassa osiossa pääsivät "naperot" sitten noutamaan ja hakemaan vaakkuakin. Malla käsittääkseni oli suoriutunut annetuista tehtävistä varsin mallikkaasti (lähtötilanteeseen nähden) ja lintu palautunut käteen. Tosin kantanut hieman pinnallisesti, joten taidetaan tarvita lisätreeniä siihen - viimeksi kyllä kanto erittäin hyvällä otteella, kun Riikan luona pääsi kokeilemaan. Pakkasessa vaakku odottelee seuraavaa kertaa..

Virtaa oli kuulemma ollut isommankin kylän tarpeisiin ja meteliä pidetty sitten urakalla. Malttia ja rauhoittumista lisää ja lisää ja lisää...



Antsalla Mallasta taippariote. Kuva copyright Eerika Korhonen/Janne Tuovila
Vikat pentutokot
Maanantaina Antsa kävi Mallan kanssa myös ensimmäistä kertaa tokotreeneissä Tmi Kekäläisen pentukurssilla, joka oli myös viimeinen kokoontumiskerta tällä ryhmällä. Isännän kertoman mukaan Malla oli ihan täydellinen ja toimi hyvin. Ei taideta samaa kurssia käydä nyt kuitenkaan kolmatta kertaa, voitaisiin seuraavaksi suunnata ns. jatkokurssille, missä on sitten aikuisia koiria. Maanantain kurssin jälkeen Antti ja Malla saivatkin hakea tämän reissunaisen Keravan asemalta pitkän ja puuduttavan junailurupeaman jälkeen. Oli niin ihanaa olla taas kotona..!

Tyttöjen kesken

Pari päivää vietettiin koko porukalla, mutta keskiviikkoaamuna Antsa sanoi "heihei" ja lähti sukuloimaan hieman pohjoisemmas, Rovaniemelle. Sielläkään ei koirajutut jääneet tauolle, sillä Antin sedällä on muutaman vuoden ikäinen nuori kultainennoutaja Bali.

                         Herrasmies Hugo
Kovin rauhassa ei mekään maltettu kotikolossa jököttää, ja sovimmekin Minnan & Hugon kanssa treffit Maarukan metsään pitkäksi perjantaiksi. Aamupäivän sää oli hieman sateinen, mutta se ei pesunkestäviä tolleristeja haitannut. Koirilla riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kolutuksi tuli mutakuopat ja vesilammikot. Hugo oli varsinainen herrasmies, muutaman kuukauden vanhempi Hedera's -tolleri. Oltiin Mallan kanssa ensimmäisiä tollerileikkikavereita Hugolle, ellei viimekesän tollerileiriä lasketa ;)

Vastaan tuli myös jonkin verran muita koiria, joiden kanssa meni OK - mitä nyt kierroksia otettiin ainakin miljoona ylimääräistä. Koiran sain kuitenkin aina kiinni ja haltuun, yhden terrierin + puudelin kanssa päästi vähän leikkimäänkin.

Ohessa muutama "huippuotos" lasten leikkihetkestä:

Lapset lutaa ja kepin omistajakiistaa päällänsä

malla vei!

Malla kahlailee ensimmäisiä kertojaan

Vauhti pisti pintajännityksenkin koetukselle

Vähän mutaleikkejä

pläts!
                          Näyttelykurssi!

Päätinpä sitten extempore - kun ilmoituksen huomasin, osallistua Mallan kanssa ihan näyttelykurssille. Kurssin tarjoaa Eläinkoulu Eliitti, ja tarkoituksenani olisi saada vähän parempi tuntuma siihen mitä kehässä tapahtuu ja mitä siellä tehdään ja miten opin esittämään koirani mahdollisimman hyvin. Malla kun on tuollainen pieni virtapiikki koiraksi, joten sen kanssa pitäisi saada omat hermot hyvin hallintaan, sen jälkeen koira. Tunnin treenin aikana käytiin perus kehärutiinit läpi, ja kyseisen tunnin aikana Malla kehittyi taidoiltaan huimasti! Ravattiin melkein täysi kierros ravia. Ryhmässä juoksu tuottaa edelleenkin haasteita, mutta uskon että saadaan siihen apuja seuraavilta kerroilta.

Ohjaajasta ja hänen 'spiritistään' tykkäsin kovasti. Oli positiivisen innostava ja antoi hyviä neuvoja, joiden avulla sain itseäni paremmin kasaan. Sen nyt ainakin opin, että minun ei tarvitse oikeasti tehdä koiran kanssa kehän laidalla yhtään mitään. Melkeinpä vain parempi, mitä vähemmän otan kontaktia saatika riehaannutan koiraa, riittää että ollaan rauhassa paikallaan ja koira hallinnassa vierellä! Tämän siis opin ihan itse, ilman mitään erikoisempia neuvoja. Mulla ei ole laiskaa koiraa, jota tarvii aktivoida, että sen saisi esiintymään hyvin!

Eilisen oppeja pääsenkin testaamaan huomenna Pääkaupunkiseudun kultaisen järjestämässä MatchShowssa.

                            TEINEILYÄ!!!!!..."&/(/&"%!!&"#/#¤()

Kaiken ihanan ja hauskan irtipitämisen jälkeen sain kokea neidin murkkuiän. Juostaan karkuun ja ei anneta kiinni. Ei vaikka mikä olisi! Korvat katosi kokonaan. Tietenkin, kun tämä sattui niin yliliioitellusti ja äkkiseltään, taisin menettää hermoni, vaikka kuinka koetin koiraa kohtaan olla kiva ja mukava, jännittävä johdonmukainen hauska laumanjohtaja.

Suunnitelmissa itselläni olisi siis opetella "alusta asti" tuota luoksetuloa - eli isot ja hyvät palkat käyttöön ja juurikin niille hankalimmille kentille - eli kotikentille. Vieraalla maaperällä tottelee hyvin ja kauniisti tai ainakin jotenkuten. Varmaankin otetaan myös liinaa käyttöön, ettei se irtiolon ihanuus pääsis vallan katoamaan.

Onneksi ei vielä muita ongelmia ole ilmaantunut, kun tämänkin kanssa on varmaan töitä. Vai onko näin, että kun vaihe on ohi, niin luoksetulot toimii ihan niinkuin ennenkin?


                                Shoppailua

Käytiin Mallan kanssa vähän kaupoilla ja mukaan tarttui puolikuristava nahkainen panta, sellainen vaaleanruskea joka sopii Mallan väreihin tosi hyvin ja on tosi hyvän kokoinen. Opetellaan siis pannan kanssa hihnassa kulkemista, kun tuon noutajataluttimen kanssa aletaan pikkuhiljaa osata käyttäytyäkin. Ja tavallinen nahkanen lukollisella tsydeemillä = koirassa ei mitään rotia ja tolkkua ilman ylimääräistä voimankäyttöä...

Passikuvassa
Ja koska koiratyttömme alkaa olemaan teini, ja joskus ne juoksutkin alkavat, niin shoppailtiin Mollikselle juoksuhousut!
Melkee ku oikee uimapukumalli!



Ja koska koiratyttömme alkaa olemaan teini, ja joskus ne juoksutkin alkavat, niin shoppailtiin Mollikselle juoksuhousut!

Palaillaan!
Ihan kohtapuoliin saadaan isäntä takaisin kotiin ja palataan pääsiäisen pyhien jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen vielä hieman ennen kesä/työlomaa. Huomisen mätsäreistä tulee varmaan jonkinlainen sepostus taas, että miten kävi :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti