Hyvinvointiviikonloppu

Kylläpäs on taas paljon päivitettävää, joten päätin jakaa asiat omiksi postauksikseen.

Tämä teksti kertoo Hyvinvointiviikonlopusta
Edeltävä teksti kertoo Helleviikon treeneistä käsittäen agsat ja tokot
Ensimmäisenä postauksena julkaisin kertomuksen Nome/Nou -treenailuista

Nyt on ollut varsinainen hyvinvointiviikonloppu!

Perjantaina Malla kävi paikallisella koirahierojalla (jonka tällä kertaa valitsin läheisyyden takia, en niinkään suositusten perusteella) ja kokemus oli vallan mainio. Malla rauhoittui ja nautiskeli alusta alkaen ensikertalaiselle epätyypilliseen tapaan, oli kuulemma hierojallekin mukava kokemus! Sain myös hyvin ohjeita omatoimiseen venyttelyyn ennen treenejä sekä erityisesti treenien jälkeen tehtäväksi. Jumituksia löytyi hieman etujalkojen lapojen sekä selkärangan viereltä mutta ei vaikuttanut kovin pahalta ja juurikin sellaisilta mitä tulee esim tokoillessa seuruuttaessa. Koiran peitsaamiseen kävellessä hän ei nähnyt mitään ongelmaa, koska koira kuitenkin ravasi ihan nätisti. Mallan peppulihakset saivat kunniamaininnan, oli kuulemma tosi hyvin muodostuneet ja isot potkat :D Muutenkin lihakset kuulostivat hyvin kehittyneiltä ja koira siis lihaksikkaalta :)

Lauantai vietettiin maalaustalkoissa ja Malla sai opetella malttia narun päässä. Piki-beagle oli hoksannut edeltävänä viikonloppuna tytttö ja poikakoirien eron ja oli kaiken  aikaa haistelemassa. Kummaa kyllä Malla ei antanut lähtöjä vaan alistui ja antoi haistella, vaikka pari päivää sitten eräs "sillä silmällä katsonut"  uros koirapuistossa aiheutti taas palosireeniefektin ja esiteltiin hampaita.. Outoja noi naiset!

Sunnuntaiaamupäivä vierähti sitten vetokoirayhdistyksen järjestämällä hierontakurssilla. Kurssin ohjasi Heli Hyytiäinen, joka on koulutukseltaan eläimiin erikoistunut fysioterapeutti ja suorittanut tutkinnon myös ulkomailla. Kurssin teoriaosuus käsitteli koiran anatomiaa ja siiten miten koira käyttää kroppaansa liikkuessaan Pari tuntinen käytännönosuus käsitteli perus venytyksiä (ehkä joka perusteellisempia kuin koirahierojan antamat ohjeet?) sekä tietenkin tärkeimpien lihasryhmien hierontaan ohjeita. Ohjeet tosiaan koskettavat tervettä koiraa ja ovat lähinnä ylläpitoon soveltuvia kotihierontaohjeita, mutta uskon että näillä ohjeilla minun on helposti mahdollista seurata koiran lihasten kuntoa ja mahdollisia muutoksia..  :)

Illan päälle otettiin pienet kotihierontasessiot (kurssilla ehditiin käsitellä vain toinen puoli niin hoidin iltalenkin jälkeen toisen kyljen) ja tutustuttiin hammasharjaan :D katsotaan tuleeko hampaiden hoidosta tuolla vehkeellä mitään vai investoidaanko apteekin/eläinlääkäriaseman tarjontaan muista "plague off" -tuotteista.. Hammastahna ei saanut kovin mainiota ensireaktiota aikaan mutta kinkun kanssa sekin alkoi maistumaan.. :D

Syksyn Mallasto

 Edellisessä postauksessa oli lupaus valokuvista, joten tässäpä näitä nyt olisi. Syksyn Mallasto on siis hento ja lähes NUDE, mutta kivana yksityiskohtana roopeankkamainen poskiparta ja tummanruskeat nappisilmät.
Ylin ja tämä alapuolella oleva kuva on napattu aivan hetki sitten sen jälkeen, kun saavuimme kotiin eläinlääkärivisiitiltä. Siitä kerron alempana

 Antin äidin koira Piki oli meillä tosiaan kylässä. Piksukin mahtui pariin kuvaan. Yllä olevassa kuvassa näkyy kuinka huisin pitkä flexi koiralla on käytössään. (omasta mielestäni vähän liiankin pitkä, nyt kun olen tottunut tavallisen hihnan kanssa kulkemaan). Mallaa kun voi pitää irti, niin tuossa se touhottaa jonkun reilun metrisen kepakon kanssa. Alempaa kuvaa katsellessa tekee melkein itselläkin mieli kölliä sammalmättäällä :D

Sweet dreams

Käytiin tuossa juuri siis kunnaneläinlääkäriä visiteeraamassa.   


Näppärää:  soittamalla eläinlääkärille ajellessani koulusta kotiin sovittii että kunhan pääsen kotoa hakemaan koiran niin voidaan tulla visiitille :D


Eli 20min oli väliä soitolla ja saapumisella lekurille. 

Malla nostettiin pöydälle ja eläinlääkäri tuttuun tapaan stetoskoopin kanssa tutki koiran ja totesi terveeksi (samalla kun väisteli pusuja).  Nätisti Malla siinä pöydällä seisoskeli kun lääkäri tutki. Meillä hauvavauvat ei saa tikkaria reippaudesta tutkimuksen aikana, vaan kourallisen napuja samalla kun ottaa rokotteen! Voin luvata - toimii! :D

Reippaasti menneen lekurikäynnin jälkeen käytiin heittämässä pieni kävelylenkki taajamassa jossa jolkoteltiin ihan mallikkaasti - vetämättä paras! :) Kuulin jopa pientä kuiskuttelua kulmilta siitä, kuinka hienosti totteleva koira mulla on ;) (hämäsin herkuilla, kun meidän kummallakin puolella oli jos jonkinlaista hännänheiluttajaa) Kuiskuttelijalla taisi olla itselllään joku metsästyskoira-otus hihnan päässä joka onneksi ihan hiljaa seisoi kahdella jalalla että näkisi meidän neidon paremmin. Hehkuin ylpeyttä.

Kennelliiton Lonkka&Kyynärtulokset!

Tänään oli KoiraNettiin ilmestyneet Mallan lonkka- ja kyynärkuvausten viralliset tulokset!
Eli ihan kuten arveltiin niin Lonkat A/A ja kyynärät 0/0!

Näillä tiedoilla voidaankin hyvillä mielin jatkaa harrastamista ihan huoletta. Cati tuossa suosittelikin suuntaamaan agikisoihin mittauttamaan koiraa kisapassia varten..joten sitäkin voitais alkaa suunnitteleen vähä pidemmälle. (tai sitten pistän Riikan mukana kisoihin ja toivon että sais mittautettua siitä Medin <3)

Huomenna suunnitelmissa oli suunnata toko/nou -treeneihin Kalkkiruukkiin. Treeniseuraksi lähtee Hannis & Tyyne.

Juuri kotiuduttiin retkeltä, käytiin kaikkine koirinemme (Eekin ja Jannen kanssa) pilvijärvellä grillailemassa. Niin hullulta kuin tämä kuulostaakin näillä leveystastella tällä valoisuudella klo 20 pintaan, ei oltu edes ainoat grillailijat! :D Lauma on hyyyvin väsytetty. Puolenpäivän aikaan Malla kävi treffaamassa siskoaan taas koirapuistossa. Hyvin on Nuppu alkanut oppia seisomisen käskystä :) Koirat saivat pilvijärvellä juoksennella vapaana. Nipsulla oli kaulassaan heijastinpanta ja Jamilla & Mallalla oli liivit päällänsä. Pimeydessä koirat erottikin ainoastaan heijastimien asennosta! Malla oli "pystyraita" ja Jami oli "vaakaraita" :D

Kuvattu ja peilattu @ Vetset, Kirkkonummi

Malla sai tänään Nupulta kyydin ja tytöt matkustivat kimpassa (thanks Alex!) Kirkkonummelle Vetsettiin, jossa järjestettiin tollereiden kesken kimppakuvaus (kiitos Anniina Nurmikivi / Redadict!) ja tietty Catille kiitokset kun ohjasi kokemuksen tuomalla varmuudella vähän jänskänkankeita ekakertalaisia.





Ennen auton starttaamista Malla & Nuppu kävivät juoksentelemassa pellolla ja hyvissäajoin sitte lähdettiin Alexin kanssa ajelemaan Kirkkonummelle. Matka meni ihan kivasti, kumpikin tytöistä matkusti omaksumallaan tavalla. Nupulla pitkä ajomatka tyhjällä vatsalla (paastota piti 10-12h ennen sessioita) kävi vähän liian rankaksi ja oksensi sitten viis kilsaa ennen kuin oltiin perillä. Ja vaikka lähdetiinkin reilusti ajoissa, oltiin vain hintsusti ajoissa - mitä vähän ajettiin harhaan :D Nopeasti Catin kanssa koetettiin valokuvailla Nuppulaisesta jonkinlainen seisotuskuva ja sitten laitettiinkin ekat silmätipat - vartin päästä sitten toiset. Malla taisteli silmätippojen kanssa hieman vastaan, mutta sitten saatiin koira haltuun ja tipat simmuihin ja sitte olikin suuret pupillit! Jonkin aikaa sisääntulon jälkeen (joudutiin hetkonen odottelemaan) Nuppu haettiin silmätutkimuksiin ja Metka tuli Mallalle pitämään seuraa :D

Suurisilmäinen Malla haettiin vuorollaan tutkittavaksi. Jännäähän se oli - omistajallekin. Koira nostettiin pöydälle, pistettiin istumaan, otin kuonosta kiinni (ja muuten koiruus oli tiukasti mun kyljessä kiinni) ja sitte täti sammutti valot ja piti sellasta härpätintä jolla tähtäs valoa koiran silmään ja jonkun linssin kanssa tutki silmänpohjat. Terveethän ne oli, koiraa vähän hirvitti ja oli tosi epävarma. Sitten täti otti kahta kauheemman härpättimen jossa oli vähän erilainen se valo ja tutki ilmeisesti mahdolliset ylimääräiset silmäripset, joita ei myöskään neitosella ollut. Eli silmät puhtaat ja terveet! Loistavaa!

Nuppu siirrettiinkin juuri silloin röntgenin puolelle (koirat siis käsitellään tuollain liukuhihna-menetelmällä kun kimpassa sinne mennään) ja Malla sai rauhoittavat. Piikki lihakseen ja huoneeseen nukahtamaan. Malla nukahti tosi nopeasti. Omistajalle se olikin sellainen tunteiden turnajainen, kun katsoi toisen rauhallista olemista mutta toisaalta kauhisteli sen reagoimattomuutta sen jälkeen kun korvatkin lakkasi liikkumasta äänien mukaan. Aika pitkään valvoin felivay-haihduttimen vieressä neitokaisen unta kun Mallaa tultiin sit hakemaan röntgeniin vuorostaan. Sinne mä sen sitte jätin köllöttelee.

Odotellessani seurustelin Lotan ja kumppaneiden kanssa, Luca kävi samoissa tsempaloissa kuvauksissa ja peilaamassa. Kävin myös katsomassa kun Metka makasi kanttuvei. Sillä oli silmätkin ihan auki :D

Lopuksi hoitaja pyysi minut röntgenhuoneeseen katsomaan uinuvan ruususen perään kun meni hakemaan kuvia. Lonkat siellä jo näkyikin, näytti kuulemma hyvältä ja mitään erikoista ei kyynärissäkään näkynyt. Eli lääkärin lausunto oli että ihan terveet paperit pitäis tulla mutta tervehän tarkoittaa jotain A&B:n väliltä.. Tuloksia odotellessa siis.

Lopuksi kannettiin hieman heräilevä rinsessa heräämöön, joka oli joku varastotila missä oli patja odottamassa. Siellä mä seurailin toisen tajuihin palaamista ja silittelin pientä ja rauhottelin. Sitten kun toinen oli niin paljon tajuissaan että nousi ylös, niin menimme odotustilan puolelle jossa maksettiin koko lysti ja päästiinkin menemään kotiinpäin.

Koko automatka Söderkullaan Malla istui omassa häkissään ja vinkui. Koko matkan Söderkullasta kotikylään Malla vinkui. Kylältä kotiin Malla sai matkustaa etupenkillä sylissäni ja kuolasi :D Malla -muru saikin jo ruokaa (joskus vähän ennen klo 9) ja nyt nukkuu onnellisena ruususen untaan sohvalla. Aina hereillä ollessaan se vain piippailee.

Nyt tytyllä on vähän krapula. Huomenna ois tokotreenit ja kisanomaisia suorituksia. Saas nähdä miten menee...

Hyi! Punkkeja..

Note to self: eilen irrotettiin Mallasta 2 kpl rumia ällöjä inhoja punkkeja. Mistä lie tarttuneet matkaan.

Malla ressukka; toinen niistä punkeista oli ihan normisti niskavilloissa, mutta toinen oli turvoksissa olevassa nisässä kii :S Noh, punkkipihdit ja betadinee, hyvin näyttäis paranevan!

Ollut taas miellyttävän paahteinen päivä, ja kas kummaa meillä on tarkoitus pitää pikku treenit tässä "pihapiirissä". Sulamassa ollut vaakku tuoksahtaa kivasti.. Treenien jälkeen hän saanee levätä rauhassa! Yööökk.. Nyt siis ekaa treenailua häiriöllä ja vaakun kanssa sitten juoksujen. Kameran korttiakin tässä tyhjentelen ukkosen jyristessä jossakin kaukaa.. Jospa saatais kivoja kuvia aikaseks! Nii joo ja mukana meidän special guest eli Huugo aka. Hupe! Onneks Malla on käyny pesulla, jospa se vähän helpottais herran himoja ;)

Niijoo ja sit tänään lisäsin tuonne oikeaan laitaan tommosen infolootan, mihin kokoan sitte tommosta nippelitietoa typystä, jahka sitä ilmaantuu; esm tulevat näyttelyt ja kokeet ja tietty menestys!
Terveystiedotkin tulee, jahka tutkimukset suoritetaan.. Alustavasti neki on suunnitteilla lokakuulle :)

Sammakko ja Prinsessat

Nyt kun pääsiäisen pyhät on ns. lusittu ja ylösnousemus arkielämään tehty, niin kertonen kuluneesta viikosta samalla kun siirrytään Vapputunnelmiin.

Tosiaankin, sunnuntai-iltana hain Antsan rautatieasemalta kotiin ja katseltiin vähän aikaa elokuvaa, kunnes oli aika käyttää Malla iltapissalla. Mutta koska kyseessä on Tiina ja hänen koheltava koiransa, ei päästy ihan niin helpolla! Muutamia kymmeniä metrejä ajotien laitaa kävellessämme huomasin maassa jonkin mytyn (oli siis aika pimeää ja oltiin katulamppujen välisessä varjokohdassa) ja eikös Malla ollut heti nenänsä kanssa tutkimassa sitä. Oletin jutun olevan koiran kasa ja vauhtia pysäyttämättä nyppäsin sievästi hihnasta ja komensin "jätä". Oli ilmeisesti niin jännä juttu kuitenkin, että eihän sitä voinut jättää, ja nappasi suuhunsa - pudotti sen kuitenkin samantien ja alkoi ravistella päätään raivoisasti. Eipä ollut koiran kasa ei, vaan olikin rupikonna!

Mallan suu vaahtosi n. puoli tuntia, jonka aikana ehdin panikoida toden teolla ja soittaa niin äidille kuin päivystävälle eläinlääkärillekin. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja suun huuhtelulla - ruokahaluttomuutta ilmeni hyvin lievästi seuraavana päivänä näyttelyissä mutta vain kovien papanoiden osalta :)

Mätsäri: Perinteinen pääsiäisMatchShow Malminkartanon sirkuskentällä

Malla sai sinisen nauhan, mutta ei varsinaisesti sijoittunut. Oli kylläkin 10-15 parhaan joukossa! (kukaan ei mulle laskenut montako siinä "jatkoon päässeiden ryhmässä" oli) Suoritus oli aika hyvä, koko sarjassa oli 74 koiraa. Esiintyminen meni tähänastisista kerroista parhaiten, yksi oma moka esittäessä kävi ja se taisi tuottaa Mallalle sen sinisen nauhan - ryhmässä mikään ei ois voinut mennä paremmin :)

Kaverina meillä oli Mallan sisaruksista Jami ja Nuppu, myös Niki kävi kehässä saaden punaisen nauhan mutta sijoittumatta. Jami ei vaivoiltaan kehään asti päässyt (kävi toki naminsyöntikilpailuun osallistumassa ollen kierroksen paras sillä hetkellä ;)) Nuppu esiintyi kauniisti ekakertalaiseksi, saa Elli olla ylpeä :)

Kuva: Janne Tuovila 

2. Pääsiäispäivän  mätsäröijät Kuva: Janne Tuovila

Hirveen kuuma oli koko päivän, mukaan otetut vesivarannot riitti just ja just (kun vähän lainattiin muiltakin) ja päivä venähti 11-16 mutta kivaa oli!

Doupingia ja rauhoittavia (19vko)

Käytiinpäs molluskan kanssa eläinlääkärisetää moikkaamassa, ja hakemassa tuo Rabies -rokote sekä rokotuspassi!

Pikkunen painaa vain 9,5kg, ilmeisesti se hirmuinen kasvupyrähdys vähän on ottanut rauhoittuakseen ja pallero on keskittynyt karvan ja hampaiden vaihtoon.  Käytös oli melko priimaa; seisoi nätisti eläinlääkäripöydällä ja suurella himolla naposteli taas nappuloita pöydältä kun setä pisti piikin. Rauhalliseen käytökseen ilmeisesti kyllä myötävaikutti odotushuoneessa imuroiva siivooja! Lattiatasolla sitä taas ihmeteltiin kuinka täti moppaa ja pyyhkii yms ja hirveästi olisi halunnut kaveriksi mennä. Rauhattomuuteen ja vinkumiseen kuitenkin tehosi sana:" Rauhoitu", aina viideksi minuutiksi kerrallaan.

Rokotus kutisi hieman, mutta meni näemmä ohi. Tuolla se roikkuu Antsan housunlahkeessa kun mies dataa baarijakkaralla istuen. Antsa oli nyt mukana ekaa kertaa mussukan rokotusreissulla, lähinnä ottamassa opiksi miten Malla siellä käyttäytyy ja missä koko paikka täällä edes on, jos vaikka sattuisi tarve tulemaan! Ja täytyy sanoa että kyllä apukäsipari oli tarpeen kun koetti papereita, omia vaatteita/tavaroita ja koiraa pyöritellä yhtäaikaisesti.

Mallalla on nyt sit myös erittäin hieno passi! Kelpaa matkustella! Tosin eihän me koskaan missään ikinä käydä..


Lähtiessä kysäisin eläinlääkäriltä vielä tuosta Mallan matkustuksesta, kun se vaan stressaa sitä ihan älyttömästi. En sitten tiedä johtuuko pahoinvoinnista (on oksentanut pari kertaa) vai pelkäämisestä (mihin voisi viitata täriseminen ja esmes takapenkille ulostaminen) ja jouluksi ois tarkoitus matkustaa useita satoja kilometrejä autolla/junalla kun otetaan suunta Pohjoiseen. Saatiin mukaan muutama pahoinvointiestolääke käyttöohjeineen ja varuiksi resepti rauhoittavia. Suositteli toki kokeilemaan ensin noita pahoinvoinninestolääkitystä, koska onhan se koiran huumaaminen aina koiran huumaamista...

Me ollaan nyt kokeiltu vähän kaikenlaista. On matkustettu tutun ja turvallisen viltin kanssa takapenkillä, tutun ja turvallisen pyyhkeen kanssa etupenkillä. Jalkatilassa tuo ei suostu olemaan. Peräkonttiin meidän autossa ei voi laittaa. (Oon kuullu teorian että voi tuo uuden auton haju olla etova, eli auto vaihtoon vaan..) Koira on suht rauhassa vain sylissä (etu tai takapenkillä) mutta ei pahemmin enään suostu nukkumaan autossa ollenkaan (tosin meidän matkat onkin aika lyhyitä) vaikka aluksi pisti heti maate. Antin mielestä autovaljaat ahdistaa, mutta eipä ne paljon häiritse esmes ulkona kävelytettäessä. Tollerimobiilissa kun Malla sai matkustaa veljensä pehmustetussa yksiössä, se näytti suht rauhalliselta. Mutta toistaiseksi en ole saanut yhtä lokoisia oltavia taiottua tuonne omaan autoon. Pikin kanssa peräkontissa Malla unohti autoilukammonsa tyystin ja olisi halunnut vain leikkiä autossa. Lilyn kanssa autoilu näytti olevan ankeaa, eikä Mallaa kiinnostanut vaikka Lily kuinka olisi halunnut lyödä painiksi. Pari kertaa on syötetty seisovassa autossa koiralle ruoka, joka vähän helpotti autokammoa ja sillä sen sai itse nousemaan autoon. Kiire autosta  pois on aina. DAP on ihan sikakallista...Vähän on kohta jo neuvoton olo. Onneksi joululomalla on aikaa ja koirakavereitakin tuohon autoilun treenaamiseen. Kyllä tää tästä!

Oma asenne autoiluun on ainakin kohissut, kun olen enemmän joutunut ajelemaankin tuon meidän koiraneidin takia.

Malla & Jami 12 viikkoa! Eka rokotus

Pennut sen kuin kasvavat vain, ja ensimmäinen rokotus laitettiin Nikkilän kunnaneläinlääkärin toimesta 27.10.
Taisi emäntää jännittää vähän enemmän kuin potilasta, joka meni innoissaan moikkaamaan eläinlääkärisetää ja hoitajaakin häntä heiluen tervehdittiin. Pientä häsläämistä hoitopöydällä olo oli, koska kaikkea uutta ja mielenkiintoista tutkittavaa olisi ollut vaikka kuinka.

Malla ei ollut milläänsäkään eläinlääkärin suorittamista tutkimuksista, mitä nyt hieman minua kohti pakitteli kun hampaita katsottiin. Lopputulemana oli terve pentu ja rokotus meni nahkaan ihan huomaamatta, kun eläinlääkäri nakkasi pari nappulaa nenän alle. Meidän typy ei ole koskaan vielä ruokaa karsastanut!

Eläinlääkärireissulla hengailtiin hetken aikaa tässä kylän keskustassa ihmettelemässä autoja ja ihmisvilinää. Tietenkin Malla olisi halunnut kaikki ohikulkijat moikata, mutta tähän ei saanut mahdollisuutta. Pientä kontaktitreeniä otettiin vähän rauhallisemmalla nurmikkokentällä, mutta sitten lähdettiin kotiin. Autotreeni ei ole koskaan pahaksi, siksi pyritään ottamaan mukula mukaan jokaiselle erilliselle kauppareissulle, tai jos lähdetään muuten vain käymään jossain.

Loppupäivä otettiin todella rauhallisesti, eli käytännössä Malla ja emäntä vetelivät tirsoja. Tosin emäntä oli hieman väsyneempi rokotusreissun jälkeen! Perus ulkoilutukset kuitenkin tehtiin ihan normaalisti ja Malla oli energinen iloinen pieni oma itsensä. Ehkä aavistuksen verran enemmän nukkui päivän aikana.

Reipas tyttö!

Lauantai saatiinkin toinen pieni tollerinpoikanen meille hoitoon, nimittäin Mallan veli Jami (Nauruparran Wave rider Jami). Jami päätyi meille hoitoon, kun Niki kävi Lahdessa näyttelyssä. Puoli 8 aikaan nämä kaksi pikkuista pääsivät painimaan (siinä vaiheessa oli laminaatti lasisaippuaa!!) ja sitä jatkoi liki tauotta melkein kaksi tuntia.

Takapihalta löytyi myös ihana aarrekätkö (minun pienet kukkasipulini!) ja kaksi multakuonoa tulivat välillä takapihalta sisälle rymyämään. Jonkin verran pidettiin siis pentuja aidatulla takapihallamme rymyämässä Yleisen järjestyksen nimissä käytiin purkamassa energiaa myös vähän metsän puolella. Jami oli käytökseltään kyllä mallikappale!

Ja koska tekstit ovat niin pitkästyttäviä lukea, oheinen kuvasarja saanee kertoa loput!

Hyllykoirat!

Kyllä, kuvan lelu kesti kuvatun käsittelyn täysin naarmuuntumattomana!

Tolleripainia ensimmäiset 2h

Jami hivuttautui aina Mallan kainaloon nukkumaan, kun lepohetki koitti

Oli todella ihanaa seurata lasten leikkiä keskenään ja Jami on tervetullut hoitoon milloin vain! Malla sai toki myös kutsun vastavierailulle :)

Jami tuli syliin, ja Malla mustistelemaan :D