Lomaviikko

Mallalla on aika hektinen viikko takana. 

Tiistaina oli jälleen Korrin kurssi, jolloin saatiin kysyä koirakkokohtaisesti apuja liikkeisiin. Oma ongelmakohtani oli seuraaminen, johon lääkkeeksi saatiin (mitäs muutakaan) kuin motivaatioideoita. Tässä taas saa ohjaaja keräillä itseään ja katsoa peiliin ja keilailla mitä kaikkea voisi tehdä paremmin.

Toisena "liikkeenä" keskusteltiin ihan yleisellä tasolla ekoihin kokeisiin treenailusta ja harjoittelusta sekä etenkin henkisestä valmistautumisesta. Nyt sitten kotiharkkareissa olen keskittynyt koiran virittelyyn ennen suoritusta ja siihen millä fiiliksellä sinne kentälle mennään. Kentälle saavutaan hallinnan alaisena, mutta rennosti ja koirankin pitisi näyttää siltä että tietää jotakin hommia tehtäväksi. Katsotaan miten hyvin paketti saadaan kasattua tässä muutaman päivän aikana. 

Koirakolle oli varattu 15min omaa aikaa ja muu aika suoritettiin tehtävärasteja. Tehtävärasteina oli luoksetulon merkit, kontaktiharkkari, erilaisia metallinoutoja ja pari hyppyä. Hyppy meni ihan kivasti vaikka ei ollakkaan treenattu sitä liikaa. Riskinä on, ettei koira pysy oikealla alueella mutta en ota siitä stressiä, joka toinen kerta menee suht hyvin ja keskimäärin joka toinen kerta koira voi jäädä seisomaan hieman vinossa.

-Metallinoutoharkkari päättyi onnistuneeseen kapulan tuontiin oudolla metallilla (johon jäi pienen koiran viiksi kiinni, AUTS!)

-Luoksetulon lisäksi treenattiin jääviä ja virittelysanat toimi tosi hienosti! Siis oletan että ne toimi koska koira teki oikeat liikkeet ilman mitään vahvistamisia peruuttaen joita normaalisti olen tehnyt ennen esm jäävää seisomista (koska tarjoaa niin vahvasti maahan menoa) 

Seuraamista häiriössä tehtiin kans, se oli ihan kivaa. Malla teki hyvin töitä. oli mukavaa treenata :) 

Ennen treenejä käytiin Antsan veljen tykönä ja Malla touhotti heidän reilu vuotiaan tyttären kanssa, vierailu kesti pari tuntia joten todennäköisesti koira oli hyvin purkanut enimmät virrat..

-------------------------------

Hoidossa

Keskiviikkona Malla pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa yökylään veljensä Metkan luo :) Isäntäväki suuntasi Tukholman aurinkoon reissun päälle ja tosiaan pidempi reissu nyt yhdessä ilman koiraa. Malla oli osannut käyttäytyä ihan koiriksi ja ottanut paikkansa laumassa. Yöt oli vietetty veljen kanssa samassa huoneessa, ja sekin oli mennyt pienin protestivinkumisten jälkeen ohi ja toinen yö meni jo paljon paremmin :) Tässä tekstipätkässä on yllättävän paljon hymiöitä mutta johtunee siitä että oli tosi kiva hoitokokemus myös meille - ei tarvinnut stressata ! Mallalla oli ollut tosi kivaa (ja on ollut tosi väsynyt monta päivää sen jälkeen) ja oli päässyt uimaan ja mukaan mm. muskariin :D 

(C) Carita Nurminen

----------

Koirauimalassa

Eeki oli varannut vuoron koirauimalaan ja lähdimmepä mekin katsomaan moista menoa. Homma ei ollut ihan yhtä niin mukavaa kuin olin jotenkin ajatellut, kun ottaa huomioon että uintihommissa oli muutama kappale tollereita jotka otti miljoona kierrosta joka asiasta joten meteliä riitti :D Malla ui hyvin heti alkajaisiksi ja kauhukseni myös sukelteli jonkun lelun perään. Kyllä siinä on emäntä sydän syrjällään..kun koira menee vedessä kuin joku saukko ikään!

----------

Lauantaina olin  ilman koiraa tolleriyhdistyksen järkkäämässä, Päivikki Seppäsen nomekoulutuksessa heittelemässä dummyja ja keräämässä vähän treenimotivaatiota moista lajiakin kohtaan. Vähän olen jo treenisuunnitelmia pähkäillyt (siis mitä juttuja voitais koiralle opettaa) ja torstaina ois yks nou-koulutus josta kerron sitten myöhempänä lisää.

Äitienpäivä meni rattoisasti lööbailen kun treenisuunnitelmat kosahti allekirjoittaneen pään takia. Liekö sitten rankka loma vai auringopaiste, mutta pakko oli pysähtyä ja vain makoilla ja rentoutua ja juoda (vettä ja limukkaa). Puolen päivän aikaan käytiin Antsan äidin luona ja Malla sai tutustua heidän naapurinsa westie Villeen! Parivuotias poikakoira oli ihastuksissaan uudesta leikkikaverista ja Mallakin sai nyt vähä positiivisempia kokemuksia pienestä valkoisesta koirasta. 

Kuva Googlesta

 

Koirakaverijuttuja

Viime viikon sunnuntaina otettiin nokka kohti Espoota ja suunnattiin kimppakyydillä Catille.

Malla pääsi metsälenkille Taika-mummon, Jami & Metka -veljen sekä Soma -serkkutytön kanssa :) 

Ohessa muutama photo, joidenka oikeudet Eerika Korhonen omistaa :) 

Kurainen rapainen myrkyrinsessa 

Koko poppoo (Metka mutruhuuli)

Huiskahäntiä leikittää

Metka, Jami & Malla

Metka on oikea rakkauspakkaus-pusukone kun sille päälle sattuu

Oli hieno päivä ja ihania koiria :) 

Tämä viikonloppu onkin mennyt eri mallilla, sillä perjantaina meille saapui Rauha. Ja tosiaankin, kun Rauha tuli taloon niin täällä on ollu tosi rauhallista. Emäntä piti pikkuneidille hyvin jöötä ja tästä ei aiheutunut kummemmin mitään kohtauksia, vaikka Malla olikin varsin äimänä.

Tuosta välistä heräsin tänään :D 

Rauhan saapuminen tarkoitti käytännössä mukavia metsälenkkejä lähimetsään ja isännälle vähän ahtaampia öitä, koska kaikki talon naiset halusivat saman herran kainaloon! Tuossa kun Hannis soitteli, että Rauhaa tullaan hakemaan, niin rouvakoira hyppäsi ja käpertyi oikein Antsan viereen sohvalle (vaikka sohvalla olisi ollut muutenkin hyvin tilaa). Hetken aikaa sitä erehtyi leikittelemään ajatuksella toisesta tollerista (vaikka jokseenkin epäilen, että voisko se oikeesti olla kahden kanssa noin helppoa).

jos totta puhutaan, niin kyllä vähäsen harmittaa että Rauha lähti jo nyt kotiin ;) ehkä se tulee vielä toistekin kyläilemään!

Metsälenkin kuvasatoa

 Nuppu kävi isäntineen visiitillä ja suuntasimme pariksi tunniksi metsään. Vaika vähän itseni onnistuinkin eksyttämään, niin löydettiin silti takaisin ja pääsin purkamaan vähän kuvia koneelle.

Yllä nyt jonkinlaisen mission lopputulos, eli lopultakin saatiin Nupusta suht koht järkevä seisotuskuva :) Hienosti Nuppu on treenannut ja parantanut takajalkojensa asennon suhteen. Kaunis koira!

 Siskoksilla ei tullut hätä lenkkeillessä ja energiaa riitti koko matkalle! Tehtiin yhdellä damilla hakutreeni metsässä. Hienosti se dami palautui vaikka oli kuinka hukassa ja piilossa, Mallan dami jopa niin ettei koiralla ollut näköyhteyttä meihin! Ja sieltä se tuli varmoin ottein. Aika pitkään sai odotella kummankin kanssa erikseen, että koira rauhoittui niin paljon että piippaaminen lakkasi. Malla toki teki varmaan jonkin henkilökohtaisen ennätyksen tässä sarjassa! Toki toisen läsnäolo yms vaikutti varmasti aika paljon siihen, miten koira niitä kierroksia ottaa..

Lenkillä havahduin tilanteeseen, jossa molemmat koirat seurasivat omistajiaan sivuilla ilman taluttimia käskynalaisina. "Mitä, alkaako nämä olemaan kohta 'isoja'?"

 Lopuksi pellolla otettiin vähän taidekuvia ja "hukkasin" niissä tohinoissa taluttimen. Otin hörhöilevän Mallan sivulle, näytin koko peltoa ja sanoin "Hihna, etsi!" ja kohta mulle tuotiin se oma talutin käteen. Nupun kanssa Alex koetti ensimmäistä kertaa samaa temppua (vähän helpotetusti) mutta Nuppu ei hiffannut että se hihna olisi pitänyt enää kellekkään tuoda. Ilmaisi sen siis kyllä! Malla pääsi sitten hakemaan Nupunkin taluttimen pellon heinikosta.

Kuvamanipulaatiot tehty Photoshop Lightroom 3.5 'presets' asetuksilla.

Treenitauon poikasta..

Allekirjoittaneella riittää tekemistä koulusuoritusten parissa (jos joskus valmistuiskin jokski!) ja hieman olen joutunut sivuuttamaan treenijuttuja, kuitenkin ehkä seuraten periaatteella less is more. Tässä opinnäytetyötä ja muita projekteja pakertaessani on tietenkin hiipinyt pieni kipinä tajuntaan, että jos olisin jättänyt treenaillut ja touhut koiran kanssa pitkin kesää ja pusertanut opparia kasaan jo sinä aikana, niin nyt olisi vähemmän tekemistä. Ja tässä kesän vaihtuessa syksyksi olisin jatkanut tätä kuvitteellista tehokasta opiskelutyötä ja vähemmän treenaillut, niin nyt olisi helpompaa.. MUTTA koetan nyt ajatella tämän näin päin, että menetän yöuniani ja stressaan nyt ennemmin pari/neljäviikkoa koulutöiden kanssa ja jätän koiraharrastuksen vähän hiljaisemmalle vaihteelle siksi aikaa, kuin että tekisin kumpaakin paljon rauhallisemmalla tahdilla hitaasti edeten.

Joulukuuhunkin on kyllä enään todella vähän aikaa enää, ja silloin seura ainakin pitää treenitaukoa. Hannis tosin ehdottelikin jo kuitenkin jonkinlaista kimppatreeniä, joten pieni take-off viikon treeneistä tuskin kirpasee kaikenkaikkiaan niin pahasti. Enkä mä oikeasti saanut sitä opinnäytetyötä tehtyä silloin ajoissa, niin tehdään nyt sitten kiireen kanssa.

Viime viikonloppuna käytiin Hanniksen kanssa viettämässä lauantaipäivää jossain Sipoon luonnonsuojelualuemetsäsysteemissä. Alueella oli paljon väkeä tuolloin liikenteessä ja pieni parkkis huonokuntoisen tien päässä oli melkoisen täynnä. Tehtiin metsään kuitenkin kaksi kuuden hakuruutua ja treenailtiin koirien kanssa.

Ensimmäisenä treenivuorossa oli Tyyne (Mallan jäädessä Hanniksen autoon Sallin ja Rauhan & hirveän huudon kanssa) joka teki mielestäni ihan kivasti hommia (vaikka ei näin kai sais sanoa kun Hannikselta oli vaikka mitä huomautettavaa) ja oli aika hiljainen. Tyynen työskentelyssä oli motivoitujen hakuruutujen osalta (motivointi=juoksentelin hakuruutua läpi ja näytin parin damin paikat) ihan ok mutta ei lähtenyt kovin herkästi hakemaan taaimmaisia vaan pyöri alueen etualalla. Mutta omasta mielestäni Mallakin on vasta hiljalleen alkanut irtoamaan ja hakemaan kauempaakin..joten mene ja tiedä.

Seuraavaksi autosta otettiin hermonsa ja näppinsä polttanut Malla. Sitten kun LOPULTA päästiin metsään niin pitkälle, että oltiin lähetyspaikalla, istahdettiinkin sitten mättäälle ja oltiin vain niin kauan että koira rauhoittui. Ilmeisesti toi autossa olo oli neidolle ihan liikaa, koska ennen sitä oli ihan rauhallisena ja yllättävän mukavasti meni hihnassa jopa metsässä kun vähän käveleskelin seutuja tutkien. Metsän laidassa hengaili myös joku susikoira (laika tai haski tai sellanen) omistajansa kanssa. Sitten kun kierrokset oli suht koht hallinnassa, niin Hannis kävi täyttämässä ruudun. Samalla siis tuli motivoitua Mallalle tämä kyseinen hakuruutu.

Itseäni jännitti ehkä eniten, että miten noudot menee, kun kotipuolessa treenaillessa ne on menneet vähän niin ja näin. Välillä on keksinyt temppuilla palautusten kanssa. Asiasta keskusteltuamme ja pähkäiltyämme totesin että kyse voi olla myös liian helposta treenistä; Malla työskenteli aktiivisesti ja hyvin oli nenä töissä, mutta damit selkeästi löytyi helposti. Maanpinnan muodot ja esteet eivät myöskään vaikuttaneet koiran hakutoimintaan kovinkaan ratkaisevasti ja irtosi hyvin kauemmaskin (näkymättömiin) etsimään. Kierroksia oli aika reilusti ja se aiheutti pientä sikailua toiminnoissa mutta kaikki tuli vähintäänkin siihen metrin päähän/jalkoihin. Yhden damin Hannis jopa ripusti puuhun niin, että sitä joutui ihan vetämään oksasta irti, ja tämäkin dami palautui nätisti käteen.

Etäisyyksistä Hannis sanoi (minä en osaa arvioidakkaan..) että olisivat suhtkoht taipparitasoa, mikä on sinänsä positiivinen huomio - kauimmainenkin dami oli haettu! Tässä muuten itselleni muistimainintana, että dameja voisi merkkailla vaikka numeroin, niin tietää aina että mikä sieltä on käteen tullut. Sitten kun kaksi hakuruutua oli käyty läpi (oliskohan ollut 3 ja 4 damia) niin Hannis vei Molliskan autoon ja kävi hakemassa Rauhan tilalle ja Mallan autoon. Sillävälin täytin hakuruudun.

Rauhalle kyseessä oli tällä kertaa hyvänmielentreenit. Damit löytyivät helposti ja palautuivat hienosti. Rauhalla "ongelmana" on ilmeisesti äänekkyys kuumetessa (vähä niinkuin Mallalla, tosin Malla on potenssiin kymmenen) ja hienosti hakuruudusta kadonnut damikin löytyi rautarouvan avustuksella :)

Hakureenien jälkeen käytiin vähän kävelyllä niin että koirat ryntäilivät vapaana. Pimeä alkoi yllättää joten siirryimme läheiselle urheilukentän/puiston parkkikselle ja treenattiin vähän tottelevaisuusjuttuja. Aiemmin olin jo tuskaillut meidän seuraamisen haasteita, joten tänään mietittiin siihen motivointikeinoja. Hanniksella tulikin mieleen yksi kikka6, joka näytti uppoovan Molliskaan kuin häkä: koira juoksenteli vapaana ja minä vedin yksikseni edestaisin parkkista. Jos koira tuli luokse/alkoi seuraamaan, niin sitä palkattiin siitä hyvästä. Aika pian Malla hiffasi idean, ja sittenhän se viihtyi sivulla kuin pieni takiainen. Klikkeri oli tähän hommaan hyvä apuväline. Se olikin mun ja Mallan treenisessio kokonaisuudessaan, koska en jaksanut vaatia koiralta enempiä temppuja ja seurasi loppuviimeks niin nätisti (toki seuraamisen paikkaa pitää hioa sitten ihan erikseen).

***********

Muuten Mallan päivät ovatkin olleet melkoisen leppoista lekottelua laakereillaan. Keskiviikkona neito pääsi aamusta siskonsa kanssa koirapuistoon ja siitä sitten päivähoitoon siskon luo :) Käytännössä jätin koiruuden Alexin hellään huomaan koko päiväksi ja hain sitten illalla pois kun aiemmat hakusuunnitelmat jäi. Mallan kyläpäivän aikana sain ihan kivasti koulutöitä tehtyä! Keskiviikon tokotreenit siis jäivät sillä kertaa välistä.
Neito oli käsittääkseni ollut taas vallan mainio hoitolapsi ja näyttänyt luoksetulossa hienoa esimerkkiä siskolleen joka välillä pistää käskyt testin alle. :)

Tänään käytiin myös samassa seurassa koirapuistoilemassa. Ja koiralla pieni uupelo.
Kun vein koiraa autolta koirapuiston porttia kohden, siellä oli joku pystykorvarotuinen koira haukkumassa. Haukkui meidät siis jo ennenkuin päästiin autosta ulos. Koira haukkua paukutti siinä siis kokoaika. Itse sain yllättävän hyvin pidettyä kontaktin Mallan kanssa ihan siihen asti että mies tuli koiransa kanssa haistelemaan :) Malla siis oli tosi nätisti, istui käskystä paikallaan ja piti kontaktia jos minä niin sanoin ja toinen räksytti kolmen metrin päässä. Go Malla! (...ilmeisesti uudet herkut on jotain ihkuinta)

************

Koetetaas saada seuraavaan postiin taas jotain kuviakin. Pari viikkoa opparipuristusta allekirjoittaneella jäljellä.. Ens viikolle jos sais rokotusajankin, niin sais vahvistusrokotteen tökkiä joku tohon koiraparkaan ennenkuin menee vanhaksi. Matokuurin mä tolle jo syötin mutta unohdin soittaa lekuriaikaa niin se sitten jäi.

Kennelliiton Lonkka&Kyynärtulokset!

Tänään oli KoiraNettiin ilmestyneet Mallan lonkka- ja kyynärkuvausten viralliset tulokset!
Eli ihan kuten arveltiin niin Lonkat A/A ja kyynärät 0/0!

Näillä tiedoilla voidaankin hyvillä mielin jatkaa harrastamista ihan huoletta. Cati tuossa suosittelikin suuntaamaan agikisoihin mittauttamaan koiraa kisapassia varten..joten sitäkin voitais alkaa suunnitteleen vähä pidemmälle. (tai sitten pistän Riikan mukana kisoihin ja toivon että sais mittautettua siitä Medin <3)

Huomenna suunnitelmissa oli suunnata toko/nou -treeneihin Kalkkiruukkiin. Treeniseuraksi lähtee Hannis & Tyyne.

Juuri kotiuduttiin retkeltä, käytiin kaikkine koirinemme (Eekin ja Jannen kanssa) pilvijärvellä grillailemassa. Niin hullulta kuin tämä kuulostaakin näillä leveystastella tällä valoisuudella klo 20 pintaan, ei oltu edes ainoat grillailijat! :D Lauma on hyyyvin väsytetty. Puolenpäivän aikaan Malla kävi treffaamassa siskoaan taas koirapuistossa. Hyvin on Nuppu alkanut oppia seisomisen käskystä :) Koirat saivat pilvijärvellä juoksennella vapaana. Nipsulla oli kaulassaan heijastinpanta ja Jamilla & Mallalla oli liivit päällänsä. Pimeydessä koirat erottikin ainoastaan heijastimien asennosta! Malla oli "pystyraita" ja Jami oli "vaakaraita" :D

Rankka päivä!

Tänään voitiin virallisesti viettää Mallan kotiutumisen vuosipäivää ja tänään on ollut varsin koiraisa päivä!

Puolenpäivän aikaan suunnattiin hyvinlevätyn aamun jälkeen siskon luokse kylään, eli Nuppusta tapaamaan.
Muutaman tunnin aikana juostiin pitkin metsiä, koirat nouti keppejä ja häselsivät menemään. Uimassakin tytöt pääsivät käymään.

Kahvitteluhetken jälkeen lähdimme tuli hännän alla kotiin, lisäämään namivarastoja ja tankkaamaan vähän verensokeriarvoja, sitten suunapäänä Juvanmalmille, agsatreeneihin.

Yllättäen Malla oli hyyyyvin väsynyt :) Kerrattiin edelliskerran puomin alastulo maantasalla, sitten ne estekeppien ylikävely ja putki. Sitten puomia nostettiin pöydälle ja treenattiin alastuloa ja lopuksi Malla sai ainoana yli vuoden ikäisenä treenata myös hyppyä, kun muut tekivät jotain esteiden läpijuoksua, jonka Mallakin sai tehdä kerran. Neito ei tosin loppuvaiheessa enään motivoitunut lelusta yhtään, ainoastaa ruoka kelpasi. Ja sen läpijuoksuhomman jälkeen se ryntäs kyydittäjänä olleen miehen luo :D Hassu typy :) Hienosti neito pysyi myös hallinnassa, vaikka välillä pari pentua juoksenteli riemuissaan vapaana!

Agitreenien jälkeen suuntasimmekin Leppisille moikkaamaan Riikaa (ja tyttöjä, joilla oli leffailta.) ja Varro-iskä ja Jim -setä olivat taas ihan sekaisin meidän neidistä. Typy oli tosi rauhaksiin ja levollinen, ihanteellinen kylästelijä :) Riika myös vähän trimmaili taas Mallan korvakarvoja ja putsailipa PLAKKIA kulmureista. Pitää vissiin laittaa joku hammashuolto ajantasalle.

Allekirjoittaneelle viisurin leikkauksessa lääkäri tsekkasi hampaita ja totesi aika osuvasti: alkuun ei oo oikein homma maittanut, mutta sitten on koettu 'herätys' ja viimeaikoina homma on toteutettu mallikkaasti. Ja joo, amalgaamipaikat löytyy meikäläisen poskihampaista...


Mut nyt kyllä päivänsankaria väsyttää. Lupaan, huomenna ei luvassa ihan näin paljoa häppeninkiä :)

PS. Kuvassa uusi peti. Käytössä on!

1v. Pentutreffit ja muuta reissaamista & lomailua!

Mallalla on ollut varmaankin tämän kesän tapahtuma- ja reissurikkain viikonloppu ja tälle kuluvalle viikolle on luvassa vielä paljon kokemuksia suunnitteilla pienen tollerin päänmenoksi..

Aloitetaan nyt sitten Lauantaista

Käytiin Nuuksionmajalla pentutreffaamassa Mallan sisaruksia omistajineen, paikalla kaikki muut paitsi Sole - extrana messissä sitten isukki Varro (joka samana päivänä vietti 4v. synttäreitään!) ja Jimi-pappa. (Jim oli taas erittäin rakastunut tähän lapsimorsiameensa ♥).

Retki alkoi osaltamme vähän eri tavalla kuin muilla, sillä meidän startti (miljoonasta kierroksesta johtuen) autolta itse metsään oli aika hidas. Mentiin siis Mallan kanssa jäljessä ja vaadin koiralta kunnollista käytöstä mihinkään etenemiseen, niin kaikki paikalla olleet kävivät koiriensa kanssa yhden lutakon koluamassa vasta kun Mallan kanssa oltiin pääsemässä paikalle. Vaan eipä se mitään, mentiin toiselle järvelle koiraseurueen kanssa ( vastaan tuli n. 20 sienestäjän lauma joka sai melkoiset haukut!) jossa Mallakin pääsi sitten tenhuamaan sisarustensa kanssa jorpakossa. Ko. keikalta ei kovin montaa kuvaa ollut, mutta nekin vähäiset ovat mielestäni ihan hauskoja, mukavia muistoja.

Ulpukka-uinti

Omalla pienellä saarella, sisaruksia ruikuttaa rannalla

Hop! Iskä upotti saaren :D 

 Metsähupeltelujen jälkeen siirryttiin läheiseen pizzeriaan syömään ja vaihtamaan kuulumisia, syömisten jälkeen pidettiinkin sitten pienimuotoiset näyttelyharkkarit pizzerian parkkiksella! Hienosti pennut esiintyi ja esitteli hampaat. Mulla ja Saijalla oli pientä jännitystä ja perhosia vatsassa - ens lauantainahan on sitten se odotettu Tollershow!

Tosiaan - koko reissu espooseenhan tehtiin Eerikan ja Jamin kyydissä. a) eerikan autossa on alumiinihäkki, mistä koira ei syö itseään läpi b) mulla oli aika epävarmat fiilikset paikalle löytämisestä, vaikka onhan mulla luurissa navigaattori, mutta en mä sitä pysty räpeltämään samalla kun ajan autoo! Automatkailu meni Mallalta Jamin kanssa tosi kivasti, ja Espoosta Söderkullaan Nupun kanssa vielä mukavammin! Malla ja Nuppu siis ahdettiin samaan yksiöön Nupulle sattuneen pienen auto-accidentin takia.

Tosiaan, Espoosta ei matka jatkunutkaan suoraan kotiin, vaan heitettiin Nuppu kotiin ja kyllähän sielläkin tuli hetki lätistyä. ja syötyä mustikkapiirakkaa vaniljajäätelön kanssa. Nam! Kiitos Elli & Alex vieraanvaraisuudestanne jälleen kerran ;)

Kuuden pintaan taidettiin sitten olla kotona, ja Mallahan vain koomasi. Itse koetin kuitenkin olla reipas ja siivota asuntoa ja pakkailla tavaroita, sillä samalle illalle oli tiedossa junailua!

Tarkoitushan oli matkata Keravalta Riihimäelle, mutta väsynyt tolleristi hyppäsi Z-junaan ja tajusi jäädä jopa Mäntsälässä pois...(Mäntsälään jäi myös matkaseurana ollut bernhandilainen, vuoden ikäinen Onni!)

Malla ei tykännyt Mäntsälästä ollenkaan, vaan haukkui kaiken mitä pimeydessä liikkui.. kunnes laitoin sen kevythäkkiin, jossa vähäsen saattoi rauhottua. Pyrin näyttämään rentoa esimerkkiä nauttimalla siinä kyytiä odotellessa (Riihimäeltä Mäntsälään ajelee n. 40min) yhden siiderin ja höpöttelemällä koiralle kaikenlaista. Ainoa 'kiva' juttu asemalla olikin yksi humalainen mies, jonka mielestä novascotiannoutajat ovat ihan mahtavia koiria. Malla sieti siis miehen, mutta selkeästi aisti että allekirjoittanut ei kapsahtanut tämän miekkosen kaulaan ja koetti jotenkin 'väistää' miestä ja pysytteli tiukasti jalkojeni juuressa. Ja tiedättekös..mikään ei murra jäätä paremmin kuin toosaansa puhdistava neitokoira!


Päädyttiin siis siihen että siskoni ei jää odottelemaan tunniksi minua saapuvaksi Riihimäelle, vaan haki meidät tytöt Mäntsälästä Lopelle. Lopella oli yksi veljistäni perheensä kanssa ja talo näinollen täynnä väkeä. Muuten yö meni ihan jees, mutta Malla oli vähän levoton ja haukkua paukutti pari yöllistä vessaseikkailijaa - mörköjä nääs.

Sunnuntaina Malla pääsi tutustumaan serkkuni Seropiin Neriin, joka leikkii 'vähän rajuja leikkejä' joten rauhoittumisharjoitusten jälkeen taisin vain pakata Mallan autoon. Sitten me lähdettiinkin piiitkälle ajomatkalle. Pysähdyksiä oli muutaman tunnin välein jolloin Malla pääsi kävelylle ja juomaan vettä ja tekemään tarpeitaan. Sitten neitokainen jätettiin autoon siksi aikaa että ihmisväki kävi vessassa ja kahvilla ja ostamassa vähän lisää karkkia taipaleelle. Matkapahoinvointeja tai kevythäkin syömistä ei esiintynyt ollenkaan. Siinä eräässä Vaskikellomestassa typy oli kyllä hyppinyt häkistä pois - lienekkö hihnan päässä kävellyt ranskis ollut tähän osasyy. Lopulta, reilun seitsemän tunnin uuvuttavan matkan jälkeen oltiin perillä ja Malla juoksi pihasta suoraan järveen :)

Nyt ollaan pari päivää vietetty tässä siskoni luona landella. Malla on saanut leikkiä Suomenlapinkoirapoika Elmon kanssa, saanut uida, nähdä lehmiä (..kieriä kakkatunkiossa..) ja hevosiakin käytiin tänään ihmettelemässä. Isot elikot ovat kyllä kauhistus - vaikkakin tosi jänniä ja mielenkiintoisia - mutta niitä ei onneksi haukuta yhtään!

Tehokaksikko Malla & Elmo

"No mitäs sitten tehtäis?"

"Leikitään!"

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Malla rakasti hengailua landella <3

Hoplaa..!

Elmon karvanpudottelu on vähän vaiheessa, housukarvat vaan pölisee kun jäbä painattaa menemään..

Vauhtia ja ihmetystä Mallan päivään on tuonut myös tämä 3v pojan jässikkä, joka on ihan Malla -fani. Mallalle ollaan heitelty narupalloa jota on sitte noudettu, Mallan jokaista liikettä ja elettä on matkittu ja kontattu perässä leikkien koiraa.. Tänäiltana Kalle sovitteli jopa sukan suuta jo Mallan kuonolle, johon Malla ei reagoinut juuri mitenkään. Vähän käänsi päätään lopulta pois :) Malla tulee ainakin tämän lapsen kanssa niin mahtavasti toimeen, ettäh..! Positiivisia kissakokemuksia Mallalla on tässä ollut yhden Mooseksen verran. Mooses on vanhaherra, joka ymmärtää että koirista paras tapa päästä eroon on olla tekemättä YHTÄÄN MITÄÄN, kun sellainen sattuu kohdalle. Täällä nää on sitte sulassa sovussa makoilleet :)

Malla ja Kalle pussaa!

Malla makoili Mooseksen päällä ja kissa ei sanonut hommaan mittään..

Malla on koko matkan aikana ihastuttanut ihmisiä lempeällä olemuksellaan ja toiminnallisella asenteellaan ja sellaisella tollerimaisella suorasukaisuudella. Mutta sitä Malla ei tahdo täällä maalla ollessa tajuta, ettei kaikkia sisääntulijoita tarvitse haukkua! Sama juttu, jos joku mönkii yöllä vessaan tai aamulla kuudelta navetalle. Tottumiskysymyshän tämä on, ei meillä vaan jatkuvasti ramppaa väkeä ovista kahdesta eri suuntaa. Tänään mulla meni tohon hermot, ja nyt pienestäki ääntelemisestä joutuu vessaan 'jäähylle'. Pääsee sieltä pois kun 'tilanne' on ohi. Toki tämä päivä 2 on jo ollut parempi kuin päivä 1.

Mut se kyl täytyy sanoo, että kyllä maalla on mukavaa! Huomenna uusiin seikkailuihin.. saas nähdä huoliiko kukaan sorsastusmies meitä mukaan, vai joudutaanko käymään omatoiminen tutkimusretki haavakoita etsimässä rantojen kupeesta tästä lähijärvestä.. Malla oli hypätä eräältä sillalta veteen lentoon lähtevän sorsan perään! :)

Sammakko ja Prinsessat

Nyt kun pääsiäisen pyhät on ns. lusittu ja ylösnousemus arkielämään tehty, niin kertonen kuluneesta viikosta samalla kun siirrytään Vapputunnelmiin.

Tosiaankin, sunnuntai-iltana hain Antsan rautatieasemalta kotiin ja katseltiin vähän aikaa elokuvaa, kunnes oli aika käyttää Malla iltapissalla. Mutta koska kyseessä on Tiina ja hänen koheltava koiransa, ei päästy ihan niin helpolla! Muutamia kymmeniä metrejä ajotien laitaa kävellessämme huomasin maassa jonkin mytyn (oli siis aika pimeää ja oltiin katulamppujen välisessä varjokohdassa) ja eikös Malla ollut heti nenänsä kanssa tutkimassa sitä. Oletin jutun olevan koiran kasa ja vauhtia pysäyttämättä nyppäsin sievästi hihnasta ja komensin "jätä". Oli ilmeisesti niin jännä juttu kuitenkin, että eihän sitä voinut jättää, ja nappasi suuhunsa - pudotti sen kuitenkin samantien ja alkoi ravistella päätään raivoisasti. Eipä ollut koiran kasa ei, vaan olikin rupikonna!

Mallan suu vaahtosi n. puoli tuntia, jonka aikana ehdin panikoida toden teolla ja soittaa niin äidille kuin päivystävälle eläinlääkärillekin. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja suun huuhtelulla - ruokahaluttomuutta ilmeni hyvin lievästi seuraavana päivänä näyttelyissä mutta vain kovien papanoiden osalta :)

Mätsäri: Perinteinen pääsiäisMatchShow Malminkartanon sirkuskentällä

Malla sai sinisen nauhan, mutta ei varsinaisesti sijoittunut. Oli kylläkin 10-15 parhaan joukossa! (kukaan ei mulle laskenut montako siinä "jatkoon päässeiden ryhmässä" oli) Suoritus oli aika hyvä, koko sarjassa oli 74 koiraa. Esiintyminen meni tähänastisista kerroista parhaiten, yksi oma moka esittäessä kävi ja se taisi tuottaa Mallalle sen sinisen nauhan - ryhmässä mikään ei ois voinut mennä paremmin :)

Kaverina meillä oli Mallan sisaruksista Jami ja Nuppu, myös Niki kävi kehässä saaden punaisen nauhan mutta sijoittumatta. Jami ei vaivoiltaan kehään asti päässyt (kävi toki naminsyöntikilpailuun osallistumassa ollen kierroksen paras sillä hetkellä ;)) Nuppu esiintyi kauniisti ekakertalaiseksi, saa Elli olla ylpeä :)

Kuva: Janne Tuovila 

2. Pääsiäispäivän  mätsäröijät Kuva: Janne Tuovila

Hirveen kuuma oli koko päivän, mukaan otetut vesivarannot riitti just ja just (kun vähän lainattiin muiltakin) ja päivä venähti 11-16 mutta kivaa oli!

Lauantaitreffit ja trimmailut kaupan päälle!

Ihanaa, kevät tulee! Aurinko on paistanut kauniisti, tuuli on ollut melkoisen kylmä mutta silti!
Keväinen auringonpaiste sai myös akkuja ladattuja sen verran, että blogin banneri sai kaunistuksekseen tänään otetun kuvan meidän pikku kaunokaisesta!

Pe-La yönä kömpiessäni kotiin oli ulko-ovella pieni vahtihaukkuja, joka varsin maltillisesti 2-3 aikaan yöllä ilmoitti ulko-ovella kollunneesta emännästään nukkuvalle isännälle (joka ei pahemmin sängystä hievahtanut). Hiljeni kyllä samantien kun tunnisti kuka ovesta kömpi sisäpuolelle.

Lauantaina sitten hyvissä sielun ja ruumiin voimissa matkattiin koko porukka Helsinkiin tapaamaan Nuppu-siskoa ja emäntäänsä Elliä. Käytiin piiitkällä lenkillä, jossa tytöt sai juosta pitkät pätkät ihan irti. Perus tottelevaisuuttakin tuli treenattua, eikä onneksi luoksetuloissakaan ollut ongelmaa, kun piti sesset saada kiinni. Noh, mitä nyt koirat vaihtoivat "emäntiä" kun Nuppu ajatteli että nakki on parempaa kuin Ellin namit ja Malla taas tykästyi Ellin käsistä saataviin herkkuihin :D Hihnassa vetämistä pahemmilta ongelmilta kuitenkin vältyttiin. Mitä nyt unohdin kameran kotiin, jäi monta monta hienoa kuvaa ottamatta temmeltävistä tyttösistä, kun meren rannalla heiteltiin taas lumipalloja ja muutenkin saivat pelehtiä auringon lämmittäessä ja tuulen tuivertaessa. Jospa jossain vaiheessa saisin pari kuvaa tyttösistä tännekin laitettua. Nuppu on niin kaunis ja ihana luonteeltaan!

Malla ja siskonsa Nuppu

Korvat ja tassut trimmissä

Kun lenkit oli lenkkeilty ja kahvit kahviteltu ja näyttelyseisomista harjoiteltu, oli kello jo paljon ja jatkoimme matkaa Ikean kautta Leppisille. Riika näytti meille koiran trimmailua ja Mallalle vaakkua. Umpiväsynyt noutajanalku alkuunsa nappasi vaakun suuhun ja lähti juoksemaan se suussaan, mutta kun matkaa tehtiin autolle päin, alkoi vaakku unohtumaan ja Malla pyrki hiljalleen takaisin ulko-ovelle päin.. Pitää varmaan joskus jättää se hoitoon. Oli kyllä mukavan rauhallista, kun heilläkin oli ollut juuri koiravieras, joten aikuisetkin olivat ihan väsyksissä ja Mallakin oli enimmät paukut päässyt purkamaan..

Paistattelua päikkäreitten välissä takapihalla

Joo no eipä tässä tältä erää mitään. Ostettiin Veikonkoneen avajaistarjouksessa ollut PlayStation3 ja odotetaan jännityksellä milloin unohtuu joku johto/ohjainkapula Mallan ulottuville ja joudutaan ostamaan uusia.. Move -kapula olis kyllä kelvannut leikkikaluksi kesken pelin!

Huomenna taas Tmi Kekäläisen järjestämälle pentukurssille Keravalle. Suunnitelmissa olisi aloittaa myös jokin kurssi Masseterissa Helsingissä Jami-veljen kanssa :)

Hiljaiseloa, puolivuotissynttäreitä ja näyttelydebyytti!

Mallan emäntä se täällä taas! Hienoinen bloginpäivitystauko pääsi tapahtumaan, kun emäntä häippäsi pariksi viikoksi Irlantiin töihin (voi, miten Malla olisi rakastanut niitä kaniineja siellä!) eikä mies suostunut blogihommia puolestani hoitamaan.


Paljon on kuitenkin muutamassa viikossa tapahtumaan, ja koetan nyt niitä purkaa järkevästi kronologisessa järjestyksessä.. :)

Ne pari viikkoa, jotka olin poissa kotoa, ei ollut tapahtunut mitään kovin ihmeellistä. Juuri edeltävänä yönä Malla oli pissannut olkkarin matolle aamuyöstä(?), liekkö sitten vaistonnut jännitykseni vai muuten vain ollut hätä liian suuri eikä kukaan ole tajunnut herätä tepsutteluun... noh, lienee kuitenkin ollut vain poikkeustilanne, eikä tätä ole kotona sittemmin tapahtunut. Ollaan toki taas aamuöisin heräilty koiraa pissattelemaan.

Viikonloppu, jonka vietin pois kotoa, oli Antsalla peli Lappeenrannassa ilta-aikaan, ja Malla meni "anoppilaan" hoitoon. Siellä oli muutamat kerrat pissaillut lattialle ja jopa matolle löytänyt tiensä, kun jokin ovi oli jäänyt auki. Tämä on varsin merkillistä omasta mielestäni, mutta vaatinee vain jonkinlaista yleistämistä tämä sisäsiisteysasiakin! Juuri pari päivää sitten käytiin samassa paikassa iltaa viettämässä, syömässä ja saunassakin tuli käytyä, eikä koira tehnyt mitään tarpeitaan sisään. Kumpiakaan ;) Mitä tehtiin eri lailla? Sisällä ei päässyt riehumaan muun jengin kanssa ja koko aika oli jonkinlainen kontakti koiraan.. Uskon, että kun tällä linjalla mennään ja vieraillaan muutama kerta tuolla, niin ongelma on korjattu ja koira sisäsiisteilee kylässäkin tuolla!

Kotiintulossani ei ollut mitään varsinaista draamaa. Toki johtui varmaan osiksi siitä, että lento oli Suomessa puol 2 aikaan yöllä ja takapenkillä vastassa oli melko väsynyt koiruus ;) Häntä kuitenkin heilui ja oli iloinen, jopa hysteerinen, kun päästiin kotiin. Ei vierastanut, mutta vähän koetti rajojaan. Koetti komentaakkin takaisin, kun kielsin tappamasta suihkun lattialastaa.. mutta se komentelu katkaistiin siihen paikkaan ja yhteiselo on jatkunut normaalisti :)

"Tyttäremme" Nauruparran Storm Princess Malla täytti 3.2.2011 kokonaiset puoli vuotta!

6.2. meillä olikin Nauruparran Hippuvarrolaisten kanssa pentutreffit, jotka alkoivat Koirapalvelu Virikkeen tiloissa tehtävillä treeneillä. Treenattiin niin sisätiloissa olemista koiraporukalla, pientä tottishommaa itseksemme ja näyttelyharkkaritkin vedettiin läpi. Kahvia ja pikkusuolaista unohtamatta! Treeneihin osallistui 6 pentua seitsemästä, Cati - tottakai, Riika - joka toimi vetäjänä näyttelyharkkareissa ja 'tuomaroi' ja Nina & Hippu -äippä! Oli kyllä mukava päästä näkemään Hippua "in action" ja hyvässä karvassa, kun viimeksi sen näki vähän arkana luimistelemassa ja hamuamassa pentujensa luo takaisin ja karva oli kuin kapisella ketulla. Mut sitä se emokoiran elämä on. Nyt äippä näytti hyvät puolensa rauhallisuudessa, ja näyttelykehäkoirana oli loistava mallikappale. 

Kontaktissa vierellä

Lilyn ja Saijan tottistelua

Jamikin osaa!

Elli ja Nuppu söpöilivät kameramiehelle :)

Näyttelyravia

Ihana Lily - taas :D

Kaunis Hippu -mamma. Jotenkin tuo katse on samanlainen kuin Mallalla - ihana!

Sisäkuvia ei ole montaa, koska onnistumisprosentti oli melkoisen alhainen. Minkäs teet, kun objektiivi on mikä on.. Mutta hyvää treeniä saatiin, ja sen jälkeen siirryttiin lenkille ja vähän varisteltiinkin. Parasta taisi kersojen, ja miksei äippä-koirankin mielestä, olla hetki vapaana pienellä aukealla umpihangessa temmeltäen :)

Hippu poseeraa

Antti ja Malla odottaa lenkille lähtöä

Kimppalenkki!

Kakarat on irti!

Vauhdin hurmaa ja lumipalloja!

Äiteessäki virtaa riittää. Toim. huom. Mallalla lumipallo suussa ;D

Jami on tarkkana, liekö jollakin lumipallo käsissään..

Hippu

Vilppu -veli oli myös mukana tohinoissa. Jotenkin miellytti silmääni paljon vaikka 'väärän värinen' onkin, ja kyllä pojasta näki että kaikesta ajastaan nautti!

Kaik yhes koos :)

Hippu tarkkailee tenavien touhuja

Ryhmäpotretti sisäharkkareiden jälkeen: Nuppu, Vilppu,Lily,Hippu,Malla,Jami & Metka

Kiitän vielä kerran omasta puolestani kuluneesta päivästä. Oli ihanaa nähdä kaikkien pentujen kehittyneen ja kasvaneen ja pysyneen yhtä ihanana kuin silloin piäninä palleroinakin! Ja kaikki treeni tuli tarpeeseen.

Näyttelydebyytti

Osallistuimme Mallan kanssa 13.2.2011 Koirakeitaalla järjestettyyn Match Show -tapahtumaan, joka oli melkoista hullunmyllyä. Jännitin ihan hirveästi ja luulin että mulla on maailman mahdottomin hauva siellä kehissä pyörimässä. Yllättävää kyllä Mallalla ei mennyt kovin kauaa rauhoittua siinä tilanteessa ja kehässä käyttäytyi todella hienosti. Kehässä sitten koetettiin muistaa ja soveltaa annettuja neuvoja. Lähinnä oli koiran ohjaajassa taas kaikki viat, joten eiköhän tästä vielä nousta. Mukana oli myös Eerika ja Janne Jamin kanssa, mutta Jami sitten jätti osallistumisen väliin, koska oli niin paineissa kaikista koirista mitä näki. Ohessa kuitenkin kännykällä kuvattu video tapahtuneista. Ei sijoituttu, mutta saatiin ensimmäiseltä kierrokselta punainen nauha. Luokkana siis 'isot pennut' vaikka oltaisiin varmaan pienissäkin menty. Kokemuksena mulle itsellenikin huikea, ja seuraavalla kerralla ehkä jännitän vähemmän ja luotan myös koiraan enemmän.

Malla tykkäsi reissusta kovasti ja näkeehän tuon, että ei se kehässäkään paljon paineita ottanut. Olin toisella kierroksella niin ylpeä tuosta murusesta, että hyvä jos en ihan pillahtanut itkuun kesken kaiken siitä liikutuksen määrästä, kun tuo kieli pitkällä häntä heiluen seisoo täydellisesti! Meidän jälkeen punaisten ensimmäiseen ryhmään jäi 6 koiraa, joista neljä siis selvisi jatkoon. Illalla oli kotona taas väsynyttä koiruutta ja saatiin aikaa koulutöille. Tällä reissulla autoilukaan ei tuottanut ongelmia, vaikka joutui jäämään sinne yksin siksi aikaa kun käytiin syömässä!

Monenlaista on nyt siis tapahtunut, mutta jatkossa ne toivottavasti päivittyvät tänne reaaliaikaisemmin.