Nome-hommia

Mallan kanssa kesän yhdeksi projektiksi olisi nyt tarkoitus ottaa nome/nou -koulutukset. Luulen että homma menee ihan puuhasteluksi, mutta olisihan se mainiota saada hessu ihan taipparikuntoon. Stressiä/paineita en aio asiasta ottaa - se kun tahtoo loppuviimeksi syödä motivaatiota. Fakta kun on se, että meillä on oikein mainiot treenimaastot suoraa ulko-ovesta ulos mentäessä, niin johan se olisi hullua jättää käyttämättä! (etenkin, kun lähitulevaisuudessa lähimaastot rakennetaan täyteen asuinalueemme laajentuessa)

Helatorstaina osallistuimme Ainstainien nome/nou koulutukseen jonka veti Heidi Vuoria, kaikki osallistujat Mallan serkkuja! Ryhmää vähän jaettiin eri koiratyyppien perusteella ja Malla yllättäen oli ADHD kokoonpanossa Friidun ja Myyn kanssa. Myy ei tosin ollut ADHD, muuten vain juoksuissa :)

Treenit järjestettiin Kirkkonummella, ja paikalla piti olla suhteellisen aikaisin, joten aamun eka harjoitus oli käydä lenkillä. Siitä sitten jatkettiin nome-tokolla. Heidi näytti muutaman hyvän malttitreenin, antoi ihan loistavia vinkkejä nome-seuruuttamiseen ja lainasi pilliä jotta saatiin tehtyä luoksetuloharkkari nome-tyyliin :) Pahin ongelma Mallalle näistä oli seuraamisen kanssa, koska otti tosi paljon häiriötä muista ihmisistä jotka olivat paikalla. Kontaktiharjoitus oli myös hyvä - koiralta vaaditaan kontaktia kun se on edessä: tämä olis meille ehdottoman tärkeä saada vahvaksi ihan vain jotta saadaan ylimääräset puuhastelut koiran ns. vapaanaolon aikana.

Damilla tehtiin pari noutoa eteenlähetyksenä siten, että vein sen paikalle ilman koiraa. Ensimmäinen nouto ei mennyt niin hyvin kuin olisi voinut mutta sen kuulemma saattoi laittaa nuoren koiran purkamisen piikkiin.. Toinen nouto oli paljon nopeampi ja suoraviivaisempi - mallikappale :)

Ohjeeksi saatiin tehdä paljon malttia, vaikka Malla olikin hiljainen ja suht-koht-rauhassa muiden koirien puuhastellessa.

Lopuksi Malla sai omalla vuorollaan tehdä lintutreenin. Metsässä oli piilotettuna varis ja lähetin koiran matkaan. Aikansa etsittyään lintu saapui metsästä mutta putosi väkijoukon edessä ja koira siirtyi "moikkailemaan" kaikkia unohtaen koko linnun. Pikkusen houkuteltuna se lintu sitten lopulta löytyi ja loppuviimeksi palautui käteen.  Koira tosiaan otti vain hirveän häiriön ihmisistä.

Tosi kivat treenit oli ja Mirka hoiti ruokahuollon tosi hienosti (hyvää mokkapalaa nom nom <3)

Perjantain tokoilut ja vähän vaakkuiluakin

Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää tylsää jupinaa perjantaisista tokotreeneistä!


Perjantaina kävin kuunteluoppilaana tollereiden toko-sm-joukkueen treeneissä, jossa kouluttajana toimi TOKO-valmennusrenkaan kouluttaja Pia Miettinen. Treeneissä oli kolme koiraa, joista 2 AVO ja 1 EVL -koirakko. Kovin paljoa en osaa kirjallisesti purkaa tätä koulutuksen antia, mutta hyviä juttuja sain taas ihan pelkästään kuuntelemalla irti ja ne nyt laitetaan muhimaan jonnekin aromipesään ja odottelemaan meidän Avoimen luokan kisoja.. tietty pikkujuttuja voi hioa ja treenailla muutenvaan, mutta kolmen viikon päästä ois ekat kisat ja paineet kasvaa.. Pakka vain pitäisi saada pysymään kasassa!


Koulutuksen ajan Malla odotteli mulla autossa ja kun koirakot poistuivat kentältä, menin koiran kanssa kentälle. Pienen purkamisen jälkeen aloitimme paikkamakuulla, jonka pidin tarkoituksena varsin lyhyenä koska halusin koiralle onnistuneen suorituksen  vieraasta paikasta ja suht korkeasta vireestä huolimatta. Paikkamakuu meni hyvin, pienestä levottomuudesta palasin koiran vierelle, toistin käskyn ja kävelin takaisin n. 10m päähän.


Paikkamakuun ajan purkissa odotteli lihapulla, jollekka koiran vapautin suorilta. (kisoissa voin sitten kytkeä koiran ennen vapauttamista, joten ihan sama mulle että ryntääkö se sinne purkille reeneissä itsekseen vapautuksen jälkeen niin kauan kun tekee sen vasta liikkeen loppuun luvan saatuaan.) Pieni riski siinä tietenkin on, että keksii vapauttaa itse itsensä, joten totakin mun pitää vähän miettiä. Tätä samaa toimintoahan ei voi käyttää sitten muiden liikkeiden kanssa, jos tarkoitus on että koira hihnatta pysyy vierellä aina liikkeiden välissä.


Paikkamakuun jälkeen suoritettiin liikkeenomaiseseti seuraamista ja jäävät. Hitto että se seisominen liikkeestä on vaikeata kun sen on ottanut jäävän maahanmenon jälkeen. ARGH! Hätävarana kehitän vinkiksi sellaisen mulkkauksen, josta koira tajuaa jäädä seisomaan, vähentäkööt vaan pisteitä vartaloavusta.. mutta sillä se ainakin treeneissä toimii.


Hienosti Malla patosi liikkeiden välillä lihapullapurkille pääsyään, ja otti kivasti kehut vastaan mutta odotteli käskystä vierellä ja seurasi tosi nätisti lopuksi purkille! Eikä siis ottanut mitään vinoiluja tms purkille päin. JES :) *työvoitto*


Sitten otimme vähän seuraamista häiriössä, kun Rauha treenaili toisella laidalla peltoa. Tästä megahäiriöt, ja karkasikin perkule :( 
***


Toko-osion jälkeen Hannis toi vaakun, joka piilotettiin metsään (motivoitu nouto). jostain syystä Vaakku löytyi kyllä nopeasti mutta koira selkeästi etsi vielä jotain. Mietinkin, että olisko etsinyt dameja, jotka olisivat mieluisampia kanniskeltavia? Noh, sitten kun koira lopulta lintuun tarttui, niin se palautui suht nopeata kyytiä suoraa mulle :) Damien haku selittyneisi sillä, että Antsa on treenannut hieman ahkerammin juurikin hakua ja noutoa metsässä dameilla. 


Noh, toisella yrityksellä puuhasin jotakin mallan kanssa sillä välin kun hannis heitti linnun takaisin metsään. Malla haki ja varmasti bongasi linnun, mutta ei millään olisi halunnut tuoda sitä. Hanniksen kehoittaessa koiraa se lintu lopulta hakemaan, lintu nousimutta jäi melko pian matkasta ja koira tarjosi kaikkea muuta toimintaa kuin noutoa :( Noh, minä vain seisoin paikalla ja odotin että koira lopulta tarttui lintuun ja kiikutti sen minulle. Palautus oli käytännössä pudotus metrin päähän minun eteen. 


Nää oli ekoja sulan vaakun treenejä, joten olettaisin että damitreenit + outo löytkö kuollut eläin aiheutti nyt vähän hämmennystä pienessä tollerinpoikasessa. Täytyypi siis saada tähänkin lisää treeniä ja pian! (eli hei, te jotka niitä kuolleita pulmusia taas tilailette, vinkatkaapa sopivista myyjistä taas meikäläisellekin niin laitetaan asia etenemään).

Kuravettä päälle!

Mistä tietää että on ollut liian pitkään kirjoittelematta blogia? No siitäpä hyvinkin, kun pitää käydä tsekkaamassa edellinen kirjoitus!
Eihän me nyt olla kyllä hirveästi tehtykään mitään Mallan juoksujen takia. Mutta juoksut ovat nytten onnellisesti ohitse!

Blogin päivityshommia

Alamme jännityksellä odottelemaan toukokuuta, jolloinka JAU:n agitreenit starttaavat. Aloitamme luonnollisesti A-ryhmässä, eli Alkeiskurssilla :) Sähköpostissa saapui jo tieto, että treenit sijoittuvat torstaille, jotenka mitään päälekkäisyyksiä ei tapahdu ainakaan nyt treenien suhteen. Omat salibandytreenit kun ovat olleet torstaisin mutta jäävät kesätauolle huhtikuun lopulla.

Tarkoitus olisi myös ottaa nyt muutama lisätreenipäivä tokossa, ja koettaa ilmoittaa Malla kokeeseen :) En oikeastaan tiedä voinko vielä ihan tosissani tavoitella ykköstulosta, mutta prioriteettina ois saada tasoisemme suoritus aikaiseksi ja mulle se eka kisastratti! Treeniä nyt on pakko ottaa joka päivä, mutta pääasiassa ne ovat sijoittuneet olkkarin ja ulkoparkkiksen maisemiin :)

Liikkeet: 


Treenirutiineihin otetaan nyt kisanomaisten treenien hyvistä fiiliksistä johtuen alkuun leikkimistä ja rentouttamista koiran kanssa. Nostaahan se joo kierroksia mutta ehkä Malla vähän tarvitseekin sellaista että saadaan liikkeistä skarppeja. Tietenkin kierrokset aiheuttaa vähän ikävää oheistoimintaa, mutta haisteluihin pitää vain puuttua napakasti ja pitää koiraa komennuksen alla kuten vaikka istumassa tai makaamassa paikallaan.


Hallissa paikkamakuu meni ihan höpöksi, mutta otinkin sen nyt ilman herkkupurkkia ja koira nousi parin minsan aikana aika monta kertaa. Paikkamakuupaikkakin oli aika levoton, koska suht keskellä. Todennäköisesti seuraamisesta pysäyttämiseenkin tarjosi maahan menoa niin hanakasti usean maahanpalautuksen takia ..
.. Ensi viikolla otan siis paikkamakuuta taas vaikka keskellä hallia kun muut koirat puuhaavat jotakin muuta..


Riihimäellä käynnin jälkeen ollaan treenattu nyt liikeestä pysäytystä ja kotona se on toiminut tosi kivasti mun peruuttaessa ja jopa sivulta. Juoksujen pakottaman treenitauon jälkeen mentiinkin keskiviikkona testaamaan liikettä häiriössä halliin ja peruuttaessa Malla pysähtyi OK:sti mutta sivulta seuratessa tarjosikin sitten maahan menoa. Tähän lisää treeniä niin ulkona kuin vieraissa paikoissa :)

Kuukauden treenit pitäisi siis nyt suunnitella sillain, että kerkee käydä näissä muutamissa viikoissa alokasluokan liikkeet läpi ja mieluiten niin että saadaan jokaiseen hyvä fiilis tartutettua. Joku kisanomainen ois varmasti hyvä pitää toukokuun alussa.

Isännän ihanat hikiset pelikamat! (Kun koira vielä teki juoksujaan niin nämä oli aaaaivan parasta maailmassa)

Pääsiäisloma:


Allekirjoittaneen saikkuilun takia pääsimme Mallan kanssa viettämään pääsiäistä Kainuun vaaramaisemiin.Mahtavan reittisuunniteluni takia muutaman päivän reissu sisälsi n. 24h autossa matkaamista, mutta ahkera harjoittelu on tuottanut tulosta ja Malla pääosin nukkui nuo matkat tosi rennoissa tunnelmissa.

Malla oli muutenkin aivan ihana matkatoveri, ei tarvinnut tämän emännän ihan hirveästi stressata koiransa takia :) Tietenkin tätä fiilistä edesauttaa meidän porukoiden tietoisuus koiran tavoista käyttäytyä ja reagoida asioihin ja niihin osattiin suhtautua oikein. Malla sai siis olla ihana oma itsensä ja pitää hauskaa :) Yhtenä aktiviteettimainintana täytyy taas mainita kuinka mulle kannettiin halko ihan halkoliiteristä sänkyyn asti, eikä tipuitteluista huolimatta ollut unohtaa ko. laitosta matkan varrelle :D

Kaksi kertaa Malla pääsi myös käymään pilkillä! Saldona taisi olla yksi siimaan sotkeentuminen ja yhden siiman katkaisu (koukku oli turvallisesti allekirjoittaneen sormessa kiinni tämän jälkeen..), mutta onneksi koira luottaa näissä jutuissa ihmiseen ja sotkuinen siima saatiin aika äkkiä takajalkojen ympäriltä pois. Iloisen noutajamme yksi päätehtävistä oli kuljettaa sohjokauhaa pilkkijöiden välillä - aina siihen asti että kuumeni nin paljon että meinasi pistää varren kappaleiksi :)

Malla Eevaa avustamassa pilkkireiällä, taisivat yksissä tuumin ottaa sohjoa pois reiästä

Toisena pilkkipäivänä Malla koetti myös sukeltaa kairan tekemään reikään. Oikeastaan episodi meni niin, että koira tuli huseeraamaan pilkkireiälle (koska ihmiset tuijottaa reikää niin intensiivisesti niin täytyyhän siellä jotain jännää olla, siksipä koettaa kaivaa reikää isommaksi :D ) ja pudotti jääkökkäreen veteen. No sepäs olisi ihan pakko saada reiästä pois ja nokka perään veden pinta vain kupli kun koira koetti sukeltaa jäätä pois :D. Aikansa snorklailtuaan otin sen jääkökkäreen koiralle pois sieltä vedestä, ennenkuin sotkeentuu enempää mun siimoihin siinä :D

Nähtiin myös komea teeriparvi, kun lensi järven yli ja laskeutui suht lähelle, metelistä päätellen pitämään soidinta. Alla reaktiovideo soidinmeteliin..Videon jota kuvasin kännykällä, mitä en sitten jaksanutkaan mitenkään edioita, joten kuulette mun huutelut ja näätte kun koira lopettaa vouhkaamisensa merkkailuun... :) Tuleepa samalla testattua tämä bloggerin videotyökalu :D

Reaktiovideo

Siirtymiset tehtiin hiihtäen umpihankea vaaraa alas. Ikinä en olisi uskonut että uskallan lähteä "offaria" laskemaan, onneksi on sen verran hyvä pito suksissa ettei vauhti päässyt liian kovaksi!

Suunta vain alaspäin...

Pitoa on sen verran että pääsin tulemaan ihan pystysuoraa ylös!

Malla viihdytti tapojensa mukaisesti myös lapsia ja aikuisia noutamalla palloa ja tekemällä temppuja. Jostain syystä joka paikassa oli palloja minne vain mentiinkin! Yleensähän tuo ei ole temppuja tehnyt jos joku lapsi sitä komentaa, mutta isosiskoni 3v:lle "kuoli" hyvin monta kertaa palkan toivossa, vaikka poika koettikin vain komentaa "maahan". Käsimerkit vain olivat sellaiset jotka mä olen koiralle opettanut "pum" -merkiksi :D Oltiin yksi ilta myös lapsenvahtina ja itkevä vauvakaan ei koiran torkuttamista paljoa häirinnyt, eikä varsinaisesti reagoinut siihen mitenkään vaikka minä sitä parkuvaa kääröä huomioin aika paljonkin. Voinen siis kuvata tätä otusta myös sanoin "Sopii lapsiperheeseen" :)

***********
Muuta:
Malla on ollut siis juoksujen jälkeen tosiaan oma itsensä, mutta ehkä vähän ohjaajapehmeämpi.

Käytiin tekemässä juuri yksi haku, yksi markkeeraus ja yksi perusnoutotreeni metsässä isännän toimiessa ohjaajana. Haku meni kivasti, oli motivoitu mutta niin ettei koira nähnyt mihin kaikki damit lensi (Antsa kiersi siis viuhkamaisen ruudun tekemässä ja heitti dameja kauemmas niin ettei koira voisi jälkiä seurata treeni tehtiin tiheähkössä metsässä niin että koira pellolla, joten näköyhteys huono) ja kävi vaihtamassakin vain ensimmäisen damin. Metsään ei jäänyt viidestä damista ensimmäistäkään, koska koira teki niin siistiä ja hiljaista työtä :)

2-markkeeraus meni suht hyvin, paitsi että koira unohti mihin ensiksi heitetty lensi, mutta saatiin sitten ohjattua koira sille damille :) Itse olen vähän koettanut suuntia tolle jo opettaa, niin nyt sai isäntäkin siinä treeniä. Tässä ehkä pääasia oli että treenattiin edes!

Perusnoutotreenin tein itse vain koska mulla oli sopivasti edellisten treenien nakit taskussa. Näytin siis koiralle namit, vein pari damia samaan paikkaan 10m päähän ja palasin takaisin. Lähetin koiran noutoon ja palkkasin siististä noudosta nakeilla :) Mitään ei jääty vaihtelemaan eikä liikoja miettimäänkään, kun koiralle oli pääasia tuoda dami mulle että saa nakkeja.

Täytyy kyllä vielä kehua että vire oli tosi kiva ja työskentely äänetöntä, mutta tietenkin nyt tuntuu että vaikeutta pitäis lähteä hakemaan vierailla maastoilla ja variksilla.
****

Tänään olisikin sellainen viikonloppu että ollaan ihan kotona vaan, huomenna käydään moikkaamassa kimppakyydillä Jamin kanssa Metkaa :) Koetan vielä saada muutaman mainion pilkkifoton tänne, parhaimmat kun on tietenkin äidin ja siskon puhelimissa :) Toivottavasti kuvat ja videot edes vähäsen helpotti luku-urakkaa. Ens viikonloppuna tuleekin sitten katsaus Kouvolan näyttelystä, jonne mulla on kunnia mennä KAHDEN koiran kanssa - iik!

Hurja hakuruutuharjoitus

Oho, jopa täyty tulla tekemään tän päivän toinen blogimerkintä, ettei taas tapahtuma pääsis mitenkään unholaan:

Meinattiin tässä viettää ilta elokuvien parissa. Rauhallisen illan takeeksi lähdimme siis käyttämään koiraa metsässä juoksentelemassa ja tehosteeksi päätimmä että isäntä käy tekemässä muutaman damin hakuruudun. Pimeä alkoi laskeutumaan niin hukattiin siis vain ikiomia punaisia pötkylöitä tuonne metsään.


Toim. huom. Antti oli aamulla jo käynyt pienen lenkin metsässä koiran kanssa, samoin eilen kävivät.


Mies lähti edeltä ulos ja kävi hakemassa damilaukun autotallista auton peräkontista (koira jäi kanssani siis sisälle odottamaan emännän pukeutumista ja antamaan isännälle etumatkaa). Joitakin minuutteja myöhemmin, kun olin saanut kamppet niskaani niin puin koiralle heijastinliivin ja otin hihnaan. Koko tuon ajan koira vain hyöri ja pyöri levottomana kun taisi reppana tietää että lenkille ollaan lähössä.

*piirtää havainnoillistavan kuvan jossa mittasuhteet päin * tai sitten asutamme linnaa tahi kartanoa.*

Eli kävelimme Mallan kanssa pellolle, jossa Antsa meitä odottelikin. Päästimme sitten koiran irti (ajattelimme että jos tällä kertaa tehtäis eka tarpeet ja sitten duunit) ja koira lähtikin litomaan isännän hajun perässä. Paineli sitten metsään. Kävi sitten hakemassa jonkun noista dameista (punaiset pallurat tuossa kuvassa)  tuolta ruudusta ja lähti sitten aina luvan saatuaan hakemaan uutta (ei kyllä käytetty mitään erikoisempia lähetyskäskyjä aluksi, eli täysin omatoimista hakua). Antsan kanssa kävelimme vain kohti lähetyspaikkaa joka oli vähän korkeampi kohta maastossa. (lähetyspaikka on tuo musta alue tuolla tummanvihreällä taustalla missä on pari v-vihreää rastia.) V-vihreät rastit tosiaan suunnilleen alueita minne koira sitten palautti dameja. Isännälle suoraan käteen :D

Kaiken lisäksi nuo damit olivat aika erikoisissa paikoissa, kaatuneen puun juurakon kätkössä yms.. Lähtöpaikalta ensimmäisen damin luo oli hieman alle 100m.

Jatkossa täytynee miettiä että kuka nuo damit käy sinne ruutuun viemässä..Ettei opi liian helpolle tuo meidän tyttö!

Joskus treenaamatta jättäminen on parasta treeniä ;)

Mallan "treenirauha" sai vähän katkoa tänään, kun käytiin Espoossa Leppisillä. Tänään tosin tokoilu oli toissijaista, ja huomiota kiinnitettiin riistatreeniin. Malla sai siis pitkästä aikaa kantaa varista. Harjoitukset oli lyhyitä ja meidän neitokaiselle vähän turhankin helppoja....joten eihän ne sitten aivan nappiin menneet paria ensimmäistä noutoa lukuunottamatta. Vaikka hieman erikoinen tämän meidän neitokaisen logiikka toisinaan onkin, niin kiitettävän hyvä muisti hällä ikäisekseen! Joku siinä palautuksessa vain mätti, ja kolmannella & neljännellä noudolla kantoi varista sen ~3m ja tuli sitten tyhjin suin takaisin eikä tuntunut muistavankaan koko vaakua enään sen jälkeen. Uudelleen motivoimalla varis palautui kuitenkin jalkoihin asti. Noutojen muistilistassa siis vain alleviivataan sitä, että riittävästi haastetta! Tämähän on kyllä damien kanssa huomattu myös.

Otsikkoon viitaten...Mallalla on tosi spontaania tuo riistan otto ja into riistaa kohtaan. Et' vaikka vaakkua nähdäänkin aika harvoin (ensi kesän taipparisuunnitelmiin nähden pitäisi nyt reippaasti lisätä varistelua!) niin silti se on ihana ja kiva juttu! ..ja nostaa typykän kierroksia ihan kiitettävästi. Käsitykseni mukaan tuollaisen spontaanin, eli luontaisen innon voi helposti sammuttaa liialla treenaamisella ja liialla 'vaatimisella', joten yhtä asiaa ei olla siis päästy treenaamalla ainakaan pilaamaan ;)

Ja mitä taippareihin tulee, niin niihin mennään jos siltä tuntuu, ja ei mennä jos siltä ei tunnu. Emännän riistainto ei oo niin korkea, että kauheasti jaksaisin vaivaa nähdä noiden linnunraatojen eteen. 


Mallan treenin lopuksi tehtiin vielä suht helppo nouto, että saataisiin loppuun onnistuminen. No, eihän se ihan nappiin tosiaan mennyt ja varis tuli kotiapäin sen 3m ja jäi matkalle, koiran tullessa luo. Tähän tosiaan auttoi motivointi (mika käveli jonkin verran kohti varista ja takaisin) ja uudelleen lähettäessä kävikin hassusti ;) Kaukana tien laitaa, metsästäpäin käveli joku ihminen. Ihmisen (= mörön) havaittuaan Malla haukahteli muutamaan otteeseen, pysähtyi, meinasi kääntyä takaisin, mutta jatkoikin sitten vain matkaa Mörköä välillen haukkuen. Ja haki variksen, joka palautui hirveää vauhtia Antille. Koiran ilme oli kyllä sellainen että "Hemmetti, äkkiä se lintu tuolta möröltä pois!" :D Noutomatka tässä tapauksessa oli useita kymmeniä metrejä. (tarkemmin en lähde arvioimaan koska olen siinä niin huono)


Loppuaika kylästellessä menikin sitten kahvia juoden ja koiria lullutellessa. Mallan Varro-iskä on ihan mieletön sylivauva - siinäkin kohtaa Malla on tullut isäänsä. Malla selkeästi tunsi pientä mustasukkaisuutta jos liikaa halailin isukkia. Ja kyllä se Varrokin tahtoi väliin mennä jos Riika "liikaa" paijaili Mallaa. Jim-papparainenkin kävi aina vuorollaan rapsutukset hakemassa :)

Riikan mielestä Mallan karva osoittaa ehkä hienoisia kasvun merkkejä (talviturkki oi tule jo?) , joten mitämä minä juuri äsken tein kun selasin ensi vuoden näyttelyaikatauluja.. Joskus haluttaisi käydä koklaamassa nuo Kajaanin Tamminäyttelyt (niillä on niin pitkä historia) ja ei kai tuo Lahtikaan nyt niin kaukana olisi....Mutta ei minua kiinnosta karvattoman koiran kanssa mennä. :(  Mallan kroppa on kuulemma vähän vankistunutkin, eli alkaa hieman aikuistua tuo meidän vaavi. Niitä sertejä ootellessa ;)

Tää taitaa täst mennä valmistautumaan illan ohjelmaa varten, joten palailen meidän viime tokotreeneihin jossain tuonnempana.

Kesä viilenee väistämättä kohti syksyä..

Eipä mene taaskaan jutut niinkuin suunniteltu, ja me jatketaan Mallan kanssa eläinkoulueliitin riveissä ainakin jonkin aikaa, jos aikataulut ei käy liian ahtaiksi. Ainakin kuukausi saatiin lisäaikaa, sillä valmennusryhmä toteutetaan portautetusti, joten kerkeän justiinsa heittää Mallan kanssa treenit ohjatusti, ja sen jälkeen porhallan Söderkullaan säbätreeneihin.. tai näin on ainakin suunnitelma. Jos aikataulut ois jatkuneet entisellään, nää menis päälekkäin - ja pitäis kai itselläkin joku harrastus olla kun koiralla on niin monta! :)

Keskiviikkona treenailtiin Koivukylässä, teemana hyppy ja ruutu. Malla tarvitsee molempien kans targettia, mutta eipä noilla nyt hoppua ole että oppii - kuitenkin sen verran korkeamman luokan liikkeitä nuo! Noista treeneistä jäi parhaiten kyllä mieleen ehken kotiläksy: kahden viikon päästä on ekat 'kisanomaiset treenit' jolloin otetaan kisanomaisesti paikkamakuu ja sitten 2 itse valittua liikettä jotka suoritetaan yksi kerrallaan kisanomaisesti. Mä valitsin meidän liikkeiksi nyt luoksetulon ja seuraamisen - molemmissa on kyllä omat juttunsa. Mun pitäisi päättää että otanko luoksetulon aina sivulle vai eteen vai säädänkö eri sanojen kanssa?!

Torstaina oli valmennusryhmän harkat ja sielläkin tehtiin hyppyä ja ruutua. Malla meni molemmat hienosti, hypyn kanssa oli jotain hahmotusongelmia etäisyyksien kanssa ja tokavikalla kerralla neito hyppäsi suoraan esteen päälle! Esteenä siis pelkkä rima. Ennen näitä harkkareita otettiin tollerikaksikolla luoksepäästävyyttä, paikkamakuuta, jääviä ja seuraamisia. Luoksetulot meni kaverin treenatessa Mallalta yllättävän hyvin, koska Fia(?) puhuu ruotsia, joten Malla ei ottanut riemunkiljahduksia 'Kom' kutsusta :D

Huonona makuna suuhun jäi Mallan tekemät tuhot, joita teki omaa vuoroaan odotellessa. Taas on kuljettajan turvavyössä vekki :/ Ja nyt oli turvavyö jyrsitty reilu puolenvälin poikki! Perskeles. Kyllähän se harmitti, kun näki että koira istua tokottaa etupenkillä, ja kun menin sitä taakse siirtämään, niin mitään tällaista en tietenkään huomannut. Mutta sitten kotiin lähtiessä tietenkin havaitsin nämä neitosen toimenpiteet. Autossa venttailuun tarvitaan siis jonkinlainen uusi suunnitelma. Kevythäkissäkin oli joku repeämä luukussa. Ja olipa tuo vähän sohvaakin jyrsinyt aavistuksen taas.. mitähän takapakkia tämä sen edistyminen eroahdistuksen suhteen ottaa??

Perjantaina Malla kävi isännän kanssa lenkkeilemässä Kaapo -tollerin kanssa. Lauantaina ei tehty paljon mittään - tai sanotaanko että Malla keskittyi kotona viihtymiseen kun isäntäväki riekkui kukin missäkin. Tänään aamupäivällä käytiin reipas lenkki samoilemassa metsässä. Sieniä oli tosi paljon, mutta kun en tiiä niistä mitään ja Antsakaan ei suostu syömään, joten eipä niistä paljoa iloa ollut. Lenkille mahtui myös hakuruutuharjoituksia ja markkeeraus . Hakuruutu meni hyvin ja markkeeraus vähän huonommin, mutta se olikin tuolle vaihtamaan pyrkivälle nappulalle ehkä vähän turhan 'kiusallisen' hankala, ja damit lähekkäin ja sen noudonkin eräs onneton rähmäkäpälä-emäntä heitti ruudun damien viereen. Höps.

Ensi viikolla ois luvassa treeniä entiseen malliin, plus alkuviikosta olis tarkoitus treffailla Nuppua ja tokotreenailla jossakin jotakin. Mulla on vähän vapaata niin niitä kisanomaisia olis myös tarkotus harkkailla! Niin ja tarkoitus oli myös käydä trimmissä Leppisillä Tollershowta ajatellen. Sehän on jo ihan parin viikon päästä!! Handleria jännittää jo siinä määrin, että ensimmäiset worst case scenario -painajaiset kateltiin viimeöisen liskodiskon tiimellyksessä.. Kerrotakoon että tässä unessa multa katosi käsilaukku (uskoin että varastettiin) ja riehuin vihaisena kaikille. Heh, no niin mä teen joka tapauksessa, kun jännitän niin paljon.

NOUtohommia

Minna, Jani ja Hugo kävivät ja lähtivät juuri äsken, ja mikäs sen parempi ois päivittää sen jälkeiset tunnelmat kuin heti!

Mallahan otti siis ihan älyttömät kierrokset Hugosta. Kesti aika pitkään ennenkuin typy oli missään tolkuissa ennenkuin päästiin siirtymään yhtään mihinkään treenipuuhiin ja lopulta tehtiinkin niin että Hugo meni muun porukan kanssa edeltä ja me Mallan kanssa jäähdyteltiin pihalla.

Ihan ennen mitään treenejä jouduin poistamaan punkin Hugosta. HYI SE OLI IHAN KAMALAN ISO VAALEENPUNAINEN PALLO YÖKS. Joo, en ehkä perusta mitään punkinpoistopartiota ;)

Reenailut: Hugo meni kuulemma tosi kivasti niin noudot kuin laahausjäljen vaakulla; GO HUGO! Mä en näitä touhuja nähnyt saatika päässyt ikuistaan kun pitelin meidän tytön hupakkoa aloillaan.

Malla meni vähän vähemmän nätisti, eikä noudot tulleet luokse ollenkaan vaan lähti omimaan. Miljoona kierrosta sekunnissa jne.. Mutta ei se siis vaakkua kauas vienyt ja pienellä kehoittamisella se toikin vaakun aika lähelle. Mutta vaikka nouto ei sinänsä ollut kovin vakuuttavaa nyt, niin ote oli oikein mainio ja syvä.
Pari suttuista valokuvaa:

Isännän kommentti: Ei ominut, touhotti vain omiaan.

Pienen noutotreenin jälkeen käytiinkin kävelyllä tuolla ryteikössä syömässä mustikoita. Molemmat koirat on jälkeenpäin syynätty läpi ja todettu punkittomiksi ;)

Hyi! Punkkeja..

Note to self: eilen irrotettiin Mallasta 2 kpl rumia ällöjä inhoja punkkeja. Mistä lie tarttuneet matkaan.

Malla ressukka; toinen niistä punkeista oli ihan normisti niskavilloissa, mutta toinen oli turvoksissa olevassa nisässä kii :S Noh, punkkipihdit ja betadinee, hyvin näyttäis paranevan!

Ollut taas miellyttävän paahteinen päivä, ja kas kummaa meillä on tarkoitus pitää pikku treenit tässä "pihapiirissä". Sulamassa ollut vaakku tuoksahtaa kivasti.. Treenien jälkeen hän saanee levätä rauhassa! Yööökk.. Nyt siis ekaa treenailua häiriöllä ja vaakun kanssa sitten juoksujen. Kameran korttiakin tässä tyhjentelen ukkosen jyristessä jossakin kaukaa.. Jospa saatais kivoja kuvia aikaseks! Nii joo ja mukana meidän special guest eli Huugo aka. Hupe! Onneks Malla on käyny pesulla, jospa se vähän helpottais herran himoja ;)

Niijoo ja sit tänään lisäsin tuonne oikeaan laitaan tommosen infolootan, mihin kokoan sitte tommosta nippelitietoa typystä, jahka sitä ilmaantuu; esm tulevat näyttelyt ja kokeet ja tietty menestys!
Terveystiedotkin tulee, jahka tutkimukset suoritetaan.. Alustavasti neki on suunnitteilla lokakuulle :)