Kun lunta on maas ja on pakkasta... (vko 23)

Edellistä bloggausta kirjoiteltiin loskaisessa plussakelissä, vaan nytpä paukkuupi taas pakkaset! Onneksi mittari on näyttänyt vain n. 15-17'C, eikä tuulikaan ole ollut paha, joten ulkoilu on ihan siedettävää puuhaa. Ja erittäin pakollista kahden touhottajan kanssa!

Piki "Piksu" Paksukainen & Malla "Mollis" Röhkiäinen

Kulunut viikko on mennyt (kuten edellisessä kirjoituksessa toivoinkin!) varsin rauhallisesti ja mallikkaasti.

Toki tämä hoitolapsi on järjestänyt hieman tapahtumia arkeen, joita ei ihan joka päivä tapahdu; pihasta on karattu tuijapensaikon läpi naapurin takapihalle, tehty sinne tarpeet ja sinnehän se sitten jäi itkeä ulisemaan "jumiin" ... Kiiruhdin sitten raukkaa 'pelastamaan' ja äkkiäkös Malla karkasi perässäni myös. Kun huomasin Pikin kadonneen, otin Mallan tarhasta sisälle, mutta pirulainen sai avattua lapsiportin, rynni suoraa eteiseen ja rakoselleen jääneen ulko-oven kautta ulos minun perääni.. No lopulta saatiin Piksu houkuteltua kiinni ja sisälle, Malla nyt tekee mitä vain namien eteen joten karkurineito ei ollut ongelma.

Eilen kun saavuttiin voitokkaan salibandymatsin jälkeen kotiin, tuli eteisessä vastaan 1) kaksi iloista koiraa 2) erään elintarviketuotteen puoliksi revitty pahvipakkaus 3) outo haju. Piki oli järjestänyt siis perinteisen siivousleikin ennakkojärjestelyt ja kirjaimellisesti levittänyt roskiksen sisällön pitkin kämppää. Näitä kahvinporoja siivoillaan varmaan vielä ensi joulunakin!

Mutta koulupäivät koirat ovat vedelleen sikeitä ja jatkaneet samaa rataa iltapuolellekin asti aina lenkkeilytysten välissä. Pientä painia saatetaan välillä harjoittaa (on kyllä tosi jees että ennusteista poiketen Piki ei yritä kaikenaikaa astua meidän rinsessaa niinkuin muutama uros on yrittänyt) ja sitten jatketaan nukkumahommia. Piki on varsin rauhallinen koira sille päälle sattuessaan, joten jospa tuota vähän tarttuisi Mallaankin tämän viikon hoitoepisodin myötä. Mielestäni on kyllä vähän tylsää palauttaa Piksu, tai siis viedä se Pimun kaveriksi Vantaalle Antsan broidin tykö hoitoon, kun se ihan kivasti tässä meilläkin menee, mutta minä en tiettävästi asiasta päätä.

MalliPos(S)e

Useimmiten kun Piki on täällä meillä käynyt, niin se ei ole juurikaan viihtynyt. Nyt näyttää kuitenkin olevan hieman eri meininki, mikä on kyllä mukava huomata. Tosin hieman nyt temppuilee ruuan suhteen; jättää syömässä. Varmaankin siis jonkinlainen Ikävä ressukkaa siis vaivaa. Eilen sain kuitenkin vinkin, jotta sen saa syömään mitä vain kun siihen laittaa ruokaöljyä. Ja vinkki tepsi! Tosin tuota vyötäröä on sen verran kuitenkin, ettei varmaan parin päivän nälkäkuuri haittaisi mitään, kun tota vararavintoo kuitenkin on.

Eilen punnittiin ja mitattiin molemmat koirat. Molemmilla oli sama säkä, eli 43cm (Malla tosin vähän pelkästi mittanauhaa, joten asento oli vähän erikoinen). Malla painoi 10,5kg ja Piksu "paksukainen" jotain 17kg. Hieman keskivertobeaglea kookkaampi otus ilmeisesti, jos Wikipediaan on uskominen. En tosin tiedä onko tuolla edes papereita, eikä sitä missään näyttelyissä ole muutenkaan käytetty. Vinkeän värinenkin se on! Tiettävästi yhden nartun pentueelle siitä on isäkoiraa yritetty saada, mutta pari astutuskertaa ei ole ottanut onnistuakseen 'luonnollisesti' joten pentuja ei sitten vissiin ole tulossa.

Mollispollismallis on kyllä tykännyt kaveristaan. Antsakin on tykännyt kun sille todella tärkeä koira on voinut olla meillä. On jopa heittänyt ilmoille ajatuksen, että olisi meillä pysyvästikin.. mutta siihen tuskin äitinsä suostunee (enkä minä oikein tiedä miten pitkään jaksaisin tuollaista karvanlähtöä). Tämä meidän asunto taitaa sittenkin olla liian pieni neljälle!

Metsälenkki aurinkoisessa pakkassäässä.

Päivän postauksen kuvat ovat eiliseltä metsälenkiltä napattuja. Tätä metsälenkkiä ollaan siis tämä viikko kierretty erityisen ahkerasti, koska pakkaset toi poluille jonkinlaista kantavuutta ja se nyt vaan on mukavampaa kömpiä tuolla metsässä kuin noita iänikuisia kadunvarsia. Viikon alkupuolesta on tosin video, jossa kulku ei ollut ihan niin helppoa (allekirjoittanutkin rämpi reisiään myöten hangessa, eikä se koiriakaan oikein kantanut) mutta saapa nähdä saanko vuodettua sitä nettiin milloinkaan.

Kaikkien harmiksi emme voineet lenkkeilyttää molempia koiria irti, koska Piksulla ei luoksetulo ole ollenkaan varmaa ja sen voimakkaat vietit voisi jänisten jälkiä seuratessa viedä vaikka minne. Tuo koira osaa kulkea flexissään, joten metsäinen ympäristö ei ole ollenkaan ongelmallinen puineen ja pensaineen. Piki osaa kiertää samaa kautta kuin mitä on tullutkin! Kerran olivat lenkillä nähneet kaksi rusakkoa, ja Piki olisi päästessään ampaissut niiden perään kaikella tarmollaan. Malla osasi seurata jälkiä, mutta eri suuntaan kuin mihin elukat olivat menneet... blondi!

Ohessa sitten hieman kävynetsintää..

Missä se on? Missämissämissä? etsiii.. etsii..

Haju tuntuu tulevan tuoltapäin..

Hahahaa! Mä löysin ! Mä löysin kävyn! Käpy!

Olen oooraava, olen ooraava, olen pörröinen ooraava..

Kettumaista.

ja saatiinhan se naamakin kuvvaan, kun oikeen ängettiin linssin eteen!

Tämmösin terveisin täältä tänään. Ensi viikolla onkin Petikossa treeniä halliolosuhteissa. Iiks!

Joululomalta takaisin arkeen (Vko 22)

Allekirjoittanut päättää koulun joululomansa ja edessä paluu kylmään arkeen. Tosin nollakeli ja vesisade - ei se nyt niin kylmältä vaikuta. Itsehän esitin yläilmoihin hennon toiveen ettei lunta sataisi (2vko talkkaripesti alkoi tänään) mutta en mä nyt ihan tämmöistä loskakelimössöä olis tarttennu, paljon raskaampaa tavaraa kolata eikä se oo yhtää sen kivempaa räntäsateessa!

Malla pitää sateesta ja on lenkeillä taas ihan mahdoton! Jotenkin nenä väräjää sillä tuolla ihan eri malliin ja silmiä tai korvia ei yksinkertaisesti ole. Hihnakävelykin on samaa luokkaa kuin 8vko:n ikäisenä. Hämmentävää sekä turhauttavaa. Tuntui jo että edettäis hyvää tahtia siinäkin lajissa ja nyt hirveä takapakki. Mutta nämä kai kuuluvat kuvioon..

Tässä olen tietoisesti alkanut vahvistaa omaa laumanjohtajuuttani, ettei penikka ala hyppiä ihan silmille. Koiraneuvolan foorumia, Tuire Kaimion pennunkasvatusopasta ja maalaisjärkeä käyttäen sisätilat alkavat olla melko hyvin hallussa. Tarvittaessa typyn saa komennettua omalle paikalleen, odottamaan tai siirtymään valitsemaltani makuupaikalta (noh..yleensä sänky tai sohva) muualle jos niin päätän. Tämä ns. perushuomioimattomuuteni ja ehdottomuuteni on alkanut mielestäni näkyä koiran rauhoittumisena ja rauhallisuutena kotioloissa.

Ruokaa ollaan edelleen annettu sen 4dl. kun ei se näytä mitenkään erikoisen nälkiintyneeltä saatikka pyöreältä. Siirryttiin tässä kahteen kertaan päivässä, koska iän myötä meikäläisenkin polla harvenee ja muisti huononee ja näinollen mielestäni on sama antaa 8-9 aikaan se 2dl ruokaa kuin 1,5dl seitsemältä ja 1dl yhdeksän aikaan. Muutenkaan typy ei ole oppinut mitään säännöllisiä ruoka-aikoja eikä täten infoile että "ruokaa tartteis saada".

Sisäsiistejä meillä kotioloissa kyllä osataan olla, mutta kylässä ei toimi. Ei toimi ei. Ehkä joskus tuo oppii hillitsemään innokkuutensa ja intonsa, ja pyytämään vieraassakin paikassa vessaan? Noh. Uusi matto on toistaiseksi vielä säilynyt pissittömänä, joten voisin harkita jo parin muunkin maton hankkimista vähän kuin seuraksi :D

Tätä kyläillessä sisäsiisteyttä tulee välillä testailtua, ja näin tehtiin viimeksi lauantaina Porvoossa, kun käytiin moikkaamassa Mallan veljeä Jamia jälleen. Käytiin ensin mukava kuntolenkki metsässä jossainpäin seutua (älkää kysykö, olen ihan eksyksissä Sipoossakin..) ja sitten jonkin aikaa vietettiin sitten ihan heillä kotonaan, mm. seisotustreeniä koirien kanssa otettiin kunhan vähän rauhoittuivat ensin.

Vauhdikas luoksetulo!

Kuvan ottamisen jälkeen Jami pussas kameraa!

Jami-Niki-Malla -juna :D

söpöliini!

Söpöliinit aseteltuna istumaan kuusenjuureen.

Malla tarjoo tyhjää katsetta, Niki taas tuimaa irvistystä!

Sama meininki jatkui sohvapotretissa.

Jami seisoo

Malla seisoo

Namia tänne jo!

Kyl sil vissii iha kiva turkki tulossa.

Alkanut viikko toi muassaan Piksun (Antsan äidin koira. "Anoppi" lähti Thaikkuihin lomamatkalle..), joten Malla opettelee nyt sitten tällaista koiralaumassa elämistä ja toivottavasti ei nyt ihan kaikkia huonoja tapoja oppisi. Toivossa on hyvä elää! Kauhean alkuhärdellin jälkeen taloon on laskeutunut rauha..joka toivottavasti kestää loppuviikon! Mallalla näyttää opeteltavaa siinä ettei Piksu halua sitä ihan liki tai edes ihan lähelle. edes vähän. Kokoaika kun pitäisi saada leikkiä!

Hippuvarrolaiset 5kk!

MIHIN TÄMÄ AIKA RIENTÄÄ?

tästä pienestä pallerosta..

on tullut jo tämmöinen ihan koiraksi tunnistettava otus! (mikäli ei kuuntele sen tuottamia ääniä)

Mutta ollaan me tästä pentuajasta nautittukin ja tullaan varmasti paljon nauttimaan. On se kuitenkin todella antoisaa seurata koiranpennun kasvua ja kehitystä ja huomata oma vaikutus siihen. Pentukurssi toi mukanaan omat lisämausteensa ja lisäsi minun ja Mallan yhteistyökyvykkyytä huomattavasti.

Tänään lenkillä käydessä sivulla kävely sujui ihan äärettömän hyvin! Ehkä vielä hitusen liian edelle kirii tuo koira mutta aivan hyvä noin muuten! Käveltiin monta metriä ja kun pysähdyin, koira istahti viereen. Kaikki täydessä kontaktissa. Tätä siis muutamia toistoja. Hyvä Malla! Tämän tytön kanssa jos on opittu jotain, niin se, että toistoja ei missään nimessä tehdä kymmeniä, hyvä jos edes viittä.

Ohituksia on alettava tosissaan treenaamaan, ennenkuin ollaan syvemmissä ongelmissa asian kanssa. Tämä on täysin väärin että asia on vähän jäänyt taka-alalle, koska me tunnutaan lenkkeilenvän aina eri aikaan muiden koiraihmisten kanssa, mutta siinä tapauksessa ei auta kuin pidentää lenkkejä. Ja sit varmaan kehitellä jotain treffejä erikseen koirien kanssa joidenka kanssa treenata ohittamista, koska kylänraitit nyt on väärällään noita jotka räksyttää vastaantulijat ilman että omistaja sanois touhuun mitään..Eli treenaappa sitte tämmösen kaa mitää, joka vois olla reagoimatta koiraan joka ei reagoi siihen, mutta haukkuu kyllä takasin jos hälle haukutaan.. Vinkkejä ja treeniseuraa otetaan vastaan! :)

Muutenhan Mallan elämä on varsin leppoista. Ruokaa tulee vielä kolmesti päivässä, tosin varmaan kohta vähennetään kahteen. Lenkkejä tehdään eri mittaisia ja pääasiallisesti tuo meidän miespuoleinen jäsen käyttää juoksemassa pellolla vapaana, kun sillä on jalkoja siihen hommaan enemmän :D Enemmän ja vähemmän käydään treffaamassa kavereita ja erilaisia ihmisiä, joten leikkikavereita riittää! Ja omaa pihaakin valvotaan tiukasti. Siitä ku pääsis jotenkin eroon..

Pääasia kuitenkin on että pallero on kasvanut hyvin ja pysynyt terveenä. <3

Happy new year! Hyvää uuttavuotta!

Vuoden 2011 ensimmäistä päivää käytiin viettämässä Espoossa Riikalla & Mikalla, moikaten koko punaturkkista laumaa jossa vierailevina tähtinä Dina ja Faro (Mallan velipuoli!)

Malla ja Faro

Boys boys boys..

Like a father like a daughter..

Isukki esittelee kilometrikinttuja ja tuota nappisilmäkatsetta! Malla peri viimeiseksimainitun..

Aren't we cute?

Malla on oppinut seisomaan nätisti.. missä välissä? Heh, no tässä vaiheessa oli jo melkoisen väsynyttä koiraa..

Family potrett -kamaa..

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :) Hyvää uuttavuotta kaikille! t. Allekirjoittanut med Antsa & Malla <3


PS. Ei traumoja ilotulituksista, tyttö ei ollut huomaavinaankaan koko touhua!