Koira - jotta käsiä ei palelisi

Vaikka stressin piti olla vasta takanapäin, niin johan se iski kauhealla rytinällä. Opintojen viimeistelyt, perhetapahtumat kaikkinensa, ja kaikesta stressistä sekaisin oleva pää. Unohdin kaiketi sitten ilmoittaa meidät Mallan kanssa hallivuorolle tammikuusta huhtikuuhun mutta koetan vielä jos sähköpostitse onnistuisi korjata tämä asia. Malla nyt aika hyvin oppi agitreenaamaan hallissa ja oli mielestäni tokotottelevaisempi, mutta kyseessä on kuitenkin pieni agimestan tila, ja en yhtään tiedä kuinka iso halli toi seuran vuokraama on..

Aamun aloitin koiran kanssa ottamalla pienet treenit ensinnäkin naapurin koirien ohittamisessa. Kyllähän se tahtoi rähistä niille (toki rähinät loppui heti kun koirat olivat omalla pihallaan?) mutta sain pientä edistystä aikaiseksi. Siirryin siis pois tieltä n. 10m päähän tieltä ja vaadin rähjäämisen sijasta kontaktia jota palkkasin sitten kalkkunaleikkeleellä. Hienosti pieni jaksoi malttaa mielensä, vaikka kovasti tuossa on vielä tekemistä että saadaan homma naapurin koirien kanssa skulaamaan. Nämä kyseiset otukset eivät sentäs ruenneet rähjäämään takaisin...

Tämän jälkee siirryttiin nurmikentälle jossa otin paikkamakuutreeniä. Ilman häiriötä (muuta kuin koskematon lumimössö ja hirveä myrskytuuli) Malla pönötti kyllä paikallaan tosi hyvin ja askelissa mitattuna pääsin parinkymmenen metrin päähän ilman hötkyilyitä. Juoksentelin ja kävin ojassa koluamassa "piilossa"..  Yksi jalankulkija kulki koiran takaa, nii siitä nousi sitten ylös mutta palautin äkäsesti takaisin ja sen takia pönöteltiin taas paikallaan. Kostea maa tms ei siis aiheuttanut mitään ongelmia ennenkuin alkoi pahempi häiriköinti tuon jalankulkijan muodossa.

Sitten treenailin seuraamista. Tämä oli vähän vaikeampi Mallalle, koska haistelu on nyt ollu Mallalla kovasti päällä lumentulon takia. Käytännössä korjasin haihattelut älähtämällä ja "häätämällä" koiraa poispäin -> hämmennystä. Kontaktin pitämisestä taas palkkasin. Seuraamisessa pidin matkat ihan muutamassa askeleessa. Parin harhailevan seuraamisyrityksen jälkeen koira ilmeisesti hiffasi tilanteen ja alkoi seuraamaan ihan kivasti. Seuraamispaikka ei kyllä pysynyt kovin hyvin mutta lyhyillä pätkillä ei päässyt juurikaan edistämään. Käännökset pidin 45' käännöksinä oikealle ja vasemmalle. Oli kuitenkin alustaan ja paikkaan nähden tiivist ja haki kontaktia. Harjoituksen päätin n. 10 askeleen pätkään missä taisi olla yksi käännös.

Seuruuttaessani huomasin pudottaneeni jonnekin toisen villakäsineistäni. Mallahan osaa hanskoja, sukkia, hihnaa yms hakea käskystä, joten näytin hanskaparin toista käsinettä koiralle ja sanoin että "missä hanska?". Malla pisti haun päälle. Ensin yritti selkeästi hakea silmämääräisesti, mutta joutui sittemmin turvautumaan nenäänsä, koska lumen alta pilkotti niin paljon ruohoa jotta musta pieni käsine helposti katosi taustaan. Hetken etsittyään hanska sitten löytyikin ja koira paineli toisesta päästä nurmikenttää luokseni ja palautti hanskan käteen :) Matkaa oli useita kymmeniä metrejä. Itselläni olisi vastaavaan etsimiseen mennyt muutamia minuutteja.

Aamulla herätessäni fiilis oli tosi kurja, mutta jotenkin huolet tuntuu kutistuvan kun on noin mahtava koiruus piristämässä elämää. :)