Tollerileiriä odotellessa..

Eilen korkattiin siis uramme möllitokossa, ja näillä eväillä on hyvä siirtää katseet tulevaan!

Toko-treeniä tullaan varmaan tästä nyt lisäilemään, kun saatiin niin hyviä ohjeitakin tuomarilta jatkoa varten. Kaikki osallistujathan meidän ryhmässä oli nuoria koiria, Hugo lienee vanhin porukasta :) Jatketaan varmaan tokoilua sitten omalla pienellä treeniporukalla Mikkolassa tai jossain lähimaastossa. Veikkaan, että jos joku blogin lukia kaipaa treeniseuraa, niin täältä löytyy :) UMN:n tokokurssi kyllä kiinnostais!

Tarkoitus ois varmaan (jos nyt saadaan tokoilut hyvälle mallille ja koira hallintaan) myös alkaa tsekkailemaan jotain agsareeniä, seuraa tai jotain! Riikan kanssa oli näistä puhetta, saas nähdä saataisko me jotain apuja aloitukseen sieltä. Seuroihinkin sais varmaan alkaa ottamaan yhteyttä, jos haluaa syksyksi johonkin päästä. Malla kun olis näillä tiedoilla MEDI, nii mikäjottei. Ja uskon että Malla ois loistava agikoira! Jahka saatais homma haltuun.. ja yhteistyötestit läpi :D

Mun treenaus BH-kokeeseenkin sai taas jatkoa, kun jätin Mallan apteekin eteen lyhtypylvääseen kiinni ja kävin asioimassa ko. liikkeessä. Sain kovasti paljon säälittäviä kommentteja kuinka mun vauvaa eroahdistaa ja ties mitä, kun se huusi menemään. Koetti siis komentaa, ettei häntä sais yksin jättää! Etenkin apteekkiin astuvat ihmiset aiheutti tuskaisia huudahduksia. Jospa se siitä. Tätä ois tarkoitus treenailla niin paljon et joku päivä sen voi huoletta siihen jättää ilman kummempia mutinoita! Treenivinkkejä tähänkin otetaan vastaan. Ongelma => huuto kun alkaa välittömästi sen jälkeen kun menen hetkeksi näkymättömiin (oven taakse) ja loppuu suunnilleen kun tulen takaisin. Tosin takaisintulonkin olen koettanut ajoittaa hiljaiseen hetkeen. Toinen kiipeää suurinpiirtein syliin, kun olen riittävän lähellä - tämän kiellän, vaikken kuitenkaan aja koiraa pois. Hakekoot turvaa mutta ei saa lohtua. Ja kaikki sinkoilut lähelläni on kielletty. Selkeetä? Eli rauhallisuutta lähtiessä ja rauhallisuutta palatessa. Eiköhän se jostain siihen väliinkin saada! Miksi himoitsen koulutustunnusta? En tiedä. Todistaakseni itselleni jotakin??


Muutama juttu tästä koiranomistasesta, mitä se on tuonut mieleen:

• En olisi ikinä uskonut että koiraharrastaminen voi olla näin mukaansatempaavaa ja hauskaa.
• En olisi ikinä uskonut miten ylpeä omasta koirastaan voi 'keskeneräisenäkin' olla, kuinka mukavaa on seurata kehitystä!
• En olisi ikinä uskonut miten helposti ja näppärästi uusien tuttavuuksien solmiminen on, kun harrastaa koiran kanssa. Treeniseura ja häiriö on kuitenkin ihan MUST ja mukavassa seurassa se on muutakin kuin sitä treenaamista. 

Ens viikonloppuna tollerileiri ja Himos kutsuu! :) Antti menee Mallan kanssa taipparikurssille ja minä valokuvaamaan. On OK tulla moikkaamaan ;)