lauantai 8. lokakuuta 2011

Kultahippuja...

Perjantaina aloitettiin päivä leikkihetkellä Nuppu-siskon kanssa jälleen paikallisessa koirapuistossa. Sipoon kunnan sivuilla on hirveän huonosti mitään tietoa annettu ei-paikalliselle tämän puiston sijainnista! siksipä ohessa karttalinkki... )



Näytä suurempi kartta


Otimme myös Nupun kanssa vähän seisotusharkkaa, mutta valitettavasti järjestelmäkamerasta oli akku loppu ja kokeilimme onneamme pokkarilla, mutta eipä siitä mitään tullut. Suttua vain! Nuppu oli päinvastoin oikein kiitollinen opetettava, klikkerillä näköjään saa aikaan mitä vain, kun meidän yhteinen kieli ei muuten niin hyvin synkannut (vielä). Kauniin turkinkin on Nuppu lähtenyt yllensä kasvattamaan, kaunis tyttö <3

Tämä kun saadaan vähän skarpimmaksi niin hyvä!
Iltasella käytiin taas Komssin Silvian agiopetuksessa ja saatiin treenata tosi paljon omatoimisia juttuja. Omatoimisena meillä oli rengasta (siis että pidin rengasta jalkojen välissä ja sitte naksuttelin kun Malla meni siitä läpi), 'sylikäännöstä' hypyn kans, Malla kävi pari kertaa puominkin kipittelemässä läpi, Sit harjoiteltiin mutkalle käännettyä putkea ihan ohjatusti. Malla jumitti moneen otteeseen sinne putkeen, kun siellä oli joku haju. Eli tosi jepajee, sen melkee sai sieltä putkesta pois vain vähä heiluttelemalla sitä putkea kohdasta jossa koira oli. Pieni koira myös mahtuu kääntymään putkessa. Hassuja tilanteita tuli pari, kun lähetin koiran putkeen, sitten siirryn putken toiselle suulle kutsumaan ja innostamaan koiraa valmiina palkan kanssa ja kohta koira hyppää selän takaa namikäden kimppuun.. tuota joo :D Omatoimisena saatiin tehdä myös yhtä hyppysarjaa koostuen kahdesta hypystä joidenka välissä pituus. Ekalla kerralla Malla kiersi pituuden, ajattelin johtuvan puutteellisesta ohjauksesta. Tokalla kerralla tsemppasin enemmän ja pyrin olemaan nopean koirani mukana, mutta kiersi taas. Sitten me kokeiltiin pelkkää pituutta (kaikki nämä muuten duunasin namialustan kanssa, siksi sitä vauhtia oli niin paljon!) joka meni hyvin, ja sen jälkeen uudelleen hyppysarjaa ja meni hienosti ja oikein. Ajattelin sen namialustahomman olevan hyvä siinä mielessä, että koira irtoaa vähän paremmin eikä ole joka esteeltä tulossa mun sivulle. Silvialta en tähän kommenttia saanut..

Myrsky pauhasi ovissa ja ikkunoissa, etenkin tuolla Espoossa missä oltiin. Siitä kaikesti huolimatta (vaikka dataverkotkaan eivät toimineet ja navigaattori ei tahtonut löytää) löysin tieni taasen Leppisille. Riikan kanssa kertasin vielä tuoreeltaan treenit ja puhuttiin leikkimisestä palkkauksessa. Mallahan ei ihan hirveästi tuolla agissa innostu leikkimisestä enään sen jälkeen kun kouluttaja aloittaa puheen (sitä ennen leikkii kyllä lelulla vaikka kuinka!) ja tuumailtiin siinä sitten mitä tehdä ja saimpa hienon briiffauksen miten Varro tykkää leikkiä treenikentällä :) Alanpa nyt sitten testaamaan Riikan ideologiaa tässä asiassa. Lelupalkka tulee aikaa päälle halvemmaksi kuin tää nykyinen et joka treenejä varten täytyy melkee käydä kaupassa erikseen!

Riikalle kehuin myös Nupun hienoa turkkia (kateellisena!) ja sainkin sitten purkillisen "kultahippusia", olikohan jotain E-vitamiinivalmistetta. Aamulla Malla sai ensimmäisen "hippusen" syötäväksi ja outo löllöhän se oli jota sitten suussaan pyöritteli. Noh, ruokakippoon nappuloita, hippu sekaan ja letskou, problem solved. Ehkä tosta vielä se turkkikoira saadaan ;)

Huomenna tää täti paineleekin Lohjalle SNJ:n päänäyttelyyn noutajia kahtelemaan! Assisteeraan Minnaa, joka vie Hugon (Hedera´s Fashion In Red) näytille, valokuviakin varmaan tulee otettua. Itseasiassa tämä innokas assistentti heräsi jo tänäaamuna seitsemältä ja puol9 aikaan pommittelikin jo Minnaa, että "koska lähetään", saaden vastaukseksi "Huomenna". Isäntä sai kahvit ja leivät sänkyyn, ihan onnittelulaulun kera. On sillä niin hieno ja fiksu ja kaunis emäntä!

Eli huomenna nähdään tollerikehän laidalla! :)

ps. Ahihi, tänään tulostelin muutaman otoksen Malla-molliskaisesta ja pistin raameihin. Vielä kun joku melkein-insinööri sais naulaa tai jotain seinään, et saatais taulut paikoilleen. Raamit odottivat kuvia ties ja kuinka kauan - et oli se jo aikakin. Ei mennyt hukkaan nämä aamuheräämiset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti