tiistai 29. marraskuuta 2011

Teemana paikkamakuu..

Koiviksen treeniporukan "joulutauko" lähestyy ja olenkin tässä suunnitellut vähän juttuja mitkä tauon aikana ajattelin ottaa työn alle. Tässä on nyt hyvä pätkä treenata minimihäiriöllä ja mahdolliset joulunaikaset reissut sitte tuo sitä vaihtelevuutta ja häiriöö lisää treeneihin.

Treenin alle tulee nyt seuraavia

Paikkamakuu: 


Tuo iänikuinen murheenkryyni. Mietin tuossa lenkillä käydessä että mikä kohta ko. liikkeessä on mulle epävarmin. Kävelinpä sitten kuuraiselle nurmikentälle, pistin koiran paikkamakuuseen ja kävelin koiran edessä ja takana ja naksuttelin randomisti. Alun hankaluuksien jälkeen (hajut, nurmikko jolla ei olla pahemmin treenailtu ja jossa juoksenteloo paljon pitkäkorvia) koira pysy paikallaan ja näin, pari minuuttia varmaan kulutin tuommoseen aikaan hiljalleen välimatkaa kasvattaen. Malla makasi paikallaan, toki katseella seurasi kokoaika missä menen. Tällä paikalla ei ollut mitään piiloja tms. mutta vieressä tie jolla kulkee autoja.

Sitten mulla välähti: Hankalinta ja epävarminta meidän paikkamakuussa tahtoo olla minun etääntymiseni koirasta! Eli nyt naksuttelen tuolle sitä, että olen koiraan selkä menosuuntaan, pysähtelen ja loittonen eri tyyleillä (vrt. kävellen - juosten - pomppien - puhuen) ja pyrin vahvistamaan paikallamakuuta vaikka kuinka ois hinkua juosta perään. Veikkaan, että kun tuo homma saadaan vahvaksi, niin ALO paikkamakuu paranee osaltamme varmemmaksi. Kaikista helpoiten tuo lähtee paikaltaan nimenomaan siinä vaiheessa kun etäisyys kasvaa... Kestoa ja häiriötä liikkeeseen voidaan sitten lisätä ihan namilautasen kanssa.

Nouto (metalli):


Ihan vain koska nyt on se metallikapula millä treenata - jee! Kapulan pitämistä (ilman että hampaat kalisis) ja palautuspaikkaa lähdetään hakemaan. Kotona olemme nyt harjoitelleet metallisen ruokakipon pitämistä
Sopiva mainoskuva esm koirien nälkäpäiväkeräystä varten
Seuraaminen:


Tähän myös häiriönsietoa/yleistystä reippaalla palkkauksella lisää. Koetan saada hetsattua jonku huipun lelupalkan tai jotain, mikä sais sen pienen nenän pysymään reittä vasten eikä harhailemaan ympäri tiluksia.

Liikkeestä seisominen:


Mitä sitä suotta lopettamaan kun alkuun ollaan jo päästy.


************

Muuten myö varmaa treenaillaan turhiksia, kuten valokatkaisinten käyttöä (idea kaapattu röyhkeästi Rontin treeniblogista) ja mitä nyt ikinä keksitäänkään..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti